Ensam är inte alltid stark: stöd för en hållbar arbetssituation med fokus på första linjens chefer inom specialomsorg
Sundberg, Jana (2023)
Sundberg, Jana
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023051611149
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023051611149
Tiivistelmä
Tiivistelmä
Hoito- ja hoiva-alan henkilökuntatilanne tämän päivän Suomessa on vakava. Haasteena on sekä henkilökunnan saatavuus että pysyvyys. On välttämätöntä panostaa kestävien ja hyvinvoivien työpaikkojen luomiseen. Tutkimukset osoittavat, että johtajuus on avainasemassa kestävyystyössä. Siksi on tärkeää tehdä toimenpiteitä, jotka lisäävät johtajiston hyvinvointia työssä. Erityisen tärkeää on antaa riittävä tuki lähiesimiehille, jotka ohjaavat operatiivista työtä. Tutkimuksia on tehty, mutta erityishoiva-alalta tutkimustyö puuttuu lähes tyystin.
Työ perustuu teoreettiseen viitekehykseen, jossa kestävyys ymmärretään tunteeksi elämän hallinnasta, ja sen tarkoitus oli lisätä tietoa siitä, millaista tukea erityishoiva-alalla työskentelevät esimiehet kokevat tarvitsevansa kestävän työtilanteen saavuttamiseksi. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena haastattelututkimuksena. Seitsemän puolistrukturoitua haastattelua tehtiin suomenruotsalaisessa kontekstissa. Kaikki vastaajat olivat naisia, ja heillä oli keskimäärin 12,5 vuoden työkokemus lähiesimiestyöstä erityishoiva-alalla. Haastattelut translitteroitiin ja analysoitiin sen jälkeen ensin deduktiivisesti käyttäen apuna matriisia, joka koostui ymmärrettävyyden, hallittavuuden ja merkityksellisyyden osa-alueista. Seuraavaksi tehtiin induktiivinen sisältöanalyysi deduktiivisiin luokkiin sijoitetuista koodeista.
Tutkimustulos osoittaa, että erityishoiva-alan lähiesimiehillä on samoja työtilanteen kestävyyteen liittyviä haasteita kuin muillakin hoito- ja hoiva-alan esimiehillä, mutta heillä on myös erityisiä haasteita jotka liittyvät erityishoiva-alan esimiestyöhön. Suurimmiksi riskeiksi työterveydelle koetaan aikapaine, yksinäisyys sekä tunne siitä, että oman työn monimutkaisuus ei tule ymmärretyksi. Vastaajat puhuvat ylimääräisestä rekrytoinnin ja tehtävien täyttämisen haasteista, joka tuo mukanaan työntekijöiden osaamisen kohdentamisen tarpeeseen, koskien erityisesti ymmärrystä asiakkaiden itsemääräämisoikeutta ja osallisuutta. Tutkimuksessa tulevat esille toiveet mm. tuesta rekrytointi- ja miehityskysymyksissä, pedagogisessa asiakastyön ohjaamisessa, rakenteita kollegiaalisen yhteistyön tai jaetun johtamisen muotojen lisäämiseen, sekä vankkoja koulutus- ja mentorointiohjelmia työntekijöille.
Lisäksi organisaatiolta toivotaan selkeyttä, erityisesti tavoitteiden ja toiminnan sisällön suhteen.
Hoito- ja hoiva-alan henkilökuntatilanne tämän päivän Suomessa on vakava. Haasteena on sekä henkilökunnan saatavuus että pysyvyys. On välttämätöntä panostaa kestävien ja hyvinvoivien työpaikkojen luomiseen. Tutkimukset osoittavat, että johtajuus on avainasemassa kestävyystyössä. Siksi on tärkeää tehdä toimenpiteitä, jotka lisäävät johtajiston hyvinvointia työssä. Erityisen tärkeää on antaa riittävä tuki lähiesimiehille, jotka ohjaavat operatiivista työtä. Tutkimuksia on tehty, mutta erityishoiva-alalta tutkimustyö puuttuu lähes tyystin.
Työ perustuu teoreettiseen viitekehykseen, jossa kestävyys ymmärretään tunteeksi elämän hallinnasta, ja sen tarkoitus oli lisätä tietoa siitä, millaista tukea erityishoiva-alalla työskentelevät esimiehet kokevat tarvitsevansa kestävän työtilanteen saavuttamiseksi. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena haastattelututkimuksena. Seitsemän puolistrukturoitua haastattelua tehtiin suomenruotsalaisessa kontekstissa. Kaikki vastaajat olivat naisia, ja heillä oli keskimäärin 12,5 vuoden työkokemus lähiesimiestyöstä erityishoiva-alalla. Haastattelut translitteroitiin ja analysoitiin sen jälkeen ensin deduktiivisesti käyttäen apuna matriisia, joka koostui ymmärrettävyyden, hallittavuuden ja merkityksellisyyden osa-alueista. Seuraavaksi tehtiin induktiivinen sisältöanalyysi deduktiivisiin luokkiin sijoitetuista koodeista.
Tutkimustulos osoittaa, että erityishoiva-alan lähiesimiehillä on samoja työtilanteen kestävyyteen liittyviä haasteita kuin muillakin hoito- ja hoiva-alan esimiehillä, mutta heillä on myös erityisiä haasteita jotka liittyvät erityishoiva-alan esimiestyöhön. Suurimmiksi riskeiksi työterveydelle koetaan aikapaine, yksinäisyys sekä tunne siitä, että oman työn monimutkaisuus ei tule ymmärretyksi. Vastaajat puhuvat ylimääräisestä rekrytoinnin ja tehtävien täyttämisen haasteista, joka tuo mukanaan työntekijöiden osaamisen kohdentamisen tarpeeseen, koskien erityisesti ymmärrystä asiakkaiden itsemääräämisoikeutta ja osallisuutta. Tutkimuksessa tulevat esille toiveet mm. tuesta rekrytointi- ja miehityskysymyksissä, pedagogisessa asiakastyön ohjaamisessa, rakenteita kollegiaalisen yhteistyön tai jaetun johtamisen muotojen lisäämiseen, sekä vankkoja koulutus- ja mentorointiohjelmia työntekijöille.
Lisäksi organisaatiolta toivotaan selkeyttä, erityisesti tavoitteiden ja toiminnan sisällön suhteen.