Männyn, kuusen ja rauduskoivun uudistamistulokset ensimmäisen kasvukauden jälkeen SEKAVA-hankkeen koealueella
Valo, Annika (2023)
Valo, Annika
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023051611156
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023051611156
Tiivistelmä
Talousmetsien uudistamisessa on suosittu yhden puulajin yksijaksoisia havumetsiä ja metsiä on hoidettu puuntuotannon näkökulmasta. Ympäristön ja asenteiden muutokset edistävät metsien ja niiden ekosysteemipalveluiden monipuolistamisen tarvetta. Tutkimukset osoittavat, että sekapuustoiset metsät tuottavat monipuolisemmin ekosysteemipalveluita yhden puulajin havupuumetsiin verrattuna.
Opinnäytetyössä tutkittiin metsikön uudistamistuloksia eri puulajeilla. Tutkimuksessa käytetty aineisto kerättiin ensimmäisen kasvukauden jälkeen Luonnonvarakeskuksen Sekametsien kasvatusmallit (SEKAVA) projektiin liittyvältä kokeelta, jolla oli sekä sekaviljelyllä että yhden puulajin viljelyllä perustettuja koealoja. Tutkimuksella vertailtiin taimien elossaoloa, pituuksia ja kasvua sekä tarkasteltiin uudistamistyön laatua. Tuloksista selviää taimikon tilanne ensimmäisen kasvukauden jälkeen.
Uudistusalan taimien tiheys oli kauttaaltaan Metsänhoidon suosituksia alhaisempi. Muokkausjälkien laatu vaikutti taimien elossaoloon. Huono maanmuokkaus kasvatti taimien kuolleisuusprosenttia. Taimien keskikasvuja puulajeittain sekä mättäiden laatuluokittain tarkasteltaessa löytyi tilastollisesti merkitseviä eroja. Puulajien keskipituuksien ja keskikasvujen erot käsittelyittäin eivät olleet merkitseviä. Tukkimiehentäi, hirvieläimet ja muut ilmastotekijät olivat viljelytaimien keskeisimmät tuhojen aiheuttajat. Suurin osa taimien tuhoista jäi ilman tunnistettua aiheuttajaa. Tuhonaiheuttajan tunnistamisessa taimien vaurioiden perusteella havaittiin mahdollisia kehittämistarpeita.
Opinnäytetyössä tutkittiin metsikön uudistamistuloksia eri puulajeilla. Tutkimuksessa käytetty aineisto kerättiin ensimmäisen kasvukauden jälkeen Luonnonvarakeskuksen Sekametsien kasvatusmallit (SEKAVA) projektiin liittyvältä kokeelta, jolla oli sekä sekaviljelyllä että yhden puulajin viljelyllä perustettuja koealoja. Tutkimuksella vertailtiin taimien elossaoloa, pituuksia ja kasvua sekä tarkasteltiin uudistamistyön laatua. Tuloksista selviää taimikon tilanne ensimmäisen kasvukauden jälkeen.
Uudistusalan taimien tiheys oli kauttaaltaan Metsänhoidon suosituksia alhaisempi. Muokkausjälkien laatu vaikutti taimien elossaoloon. Huono maanmuokkaus kasvatti taimien kuolleisuusprosenttia. Taimien keskikasvuja puulajeittain sekä mättäiden laatuluokittain tarkasteltaessa löytyi tilastollisesti merkitseviä eroja. Puulajien keskipituuksien ja keskikasvujen erot käsittelyittäin eivät olleet merkitseviä. Tukkimiehentäi, hirvieläimet ja muut ilmastotekijät olivat viljelytaimien keskeisimmät tuhojen aiheuttajat. Suurin osa taimien tuhoista jäi ilman tunnistettua aiheuttajaa. Tuhonaiheuttajan tunnistamisessa taimien vaurioiden perusteella havaittiin mahdollisia kehittämistarpeita.