Pakko-oireisen potilaan hoito: kognitiivisen terapian menetelmät sairaanhoitajan työvälineenä
Hännikäinen, Nanna; Asikainen, Jasu (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023051711390
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023051711390
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena on pakko-oireisen potilaan hoito: kognitiivisen terapian menetelmät sairaanhoitajan työvälineenä. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata kognitiivisen terapiakoulutuksen saaneiden sairaanhoitajien käyttämiä auttamismenetelmiä pakko-oireisten potilaiden hoidossa. Tavoitteena oli koota tietoa niistä auttamismenetelmistä, joita sairaanhoitajat voivat käyttää pakko-oireisten potilaiden hoitotyössä ilman terapiakoulutusta. Tutkimuskysymyksenä oli minkälaisia kognitiivisessa terapiassa käytettäviä auttamismenetelmiä sairaanhoitaja voi käyttää pakko-oireisen asiakkaan hoitotyössä?
Menetelmänä on käytetty ryhmähaastattelua. Haastateltavat olivat psykoterapeutin koulutuksen saaneita sairaanhoitajia. Tulokset analysoitiin sisällönanalyysillä.
Opinnäytetyön tuloksena saatiin selville, että sairaanhoitajat voivat käyttää OCD:n hoidossa altistus ja reagoinnin estoa, hyväksymis- ja omistautumisterapian menetelmiä sekä välttämiskäyttäytymistä. Ennen altistusta on tärkeää hallita tunnetyöskentely ja arvotyöskentely. Myös psykoedukaatio on tärkeää ennen altistusta. Altistus ja reagoinnin esto oli käytetyin terapiamuoto OCD:n hoidossa. Hyväksymis- ja omistautumisterapiassa ydinasiana on tunteitten ja ajatusten hyväksyminen. Välttämiskäyttäytymisessä potilaan omaisten ohjaaminen on myös oleellinen asia hoidossa, jotta omaiset eivät tee epämukavia asioita potilaan puolesta.
Johtopäätöksenä voi todeta, että sairaanhoitaja voi käyttää kognitiivisen käyttäytymisterapian hoitomenetelmiä pakko-oireisen potilaan hoidossa. Sairaanhoitaja voi myös hyödyntää pakko-oireisen potilaan hoidossa moniammatillista työryhmää. Lääkehoitoon motivoiminen on myös sairaanhoitajan tehtävä potilaan hoidossa. Sairaanhoitaja toimii myös tärkeässä roolissa, että potilas saa tarvitsemaansa tietoa pakko-oireisesta häiriöstä.
Menetelmänä on käytetty ryhmähaastattelua. Haastateltavat olivat psykoterapeutin koulutuksen saaneita sairaanhoitajia. Tulokset analysoitiin sisällönanalyysillä.
Opinnäytetyön tuloksena saatiin selville, että sairaanhoitajat voivat käyttää OCD:n hoidossa altistus ja reagoinnin estoa, hyväksymis- ja omistautumisterapian menetelmiä sekä välttämiskäyttäytymistä. Ennen altistusta on tärkeää hallita tunnetyöskentely ja arvotyöskentely. Myös psykoedukaatio on tärkeää ennen altistusta. Altistus ja reagoinnin esto oli käytetyin terapiamuoto OCD:n hoidossa. Hyväksymis- ja omistautumisterapiassa ydinasiana on tunteitten ja ajatusten hyväksyminen. Välttämiskäyttäytymisessä potilaan omaisten ohjaaminen on myös oleellinen asia hoidossa, jotta omaiset eivät tee epämukavia asioita potilaan puolesta.
Johtopäätöksenä voi todeta, että sairaanhoitaja voi käyttää kognitiivisen käyttäytymisterapian hoitomenetelmiä pakko-oireisen potilaan hoidossa. Sairaanhoitaja voi myös hyödyntää pakko-oireisen potilaan hoidossa moniammatillista työryhmää. Lääkehoitoon motivoiminen on myös sairaanhoitajan tehtävä potilaan hoidossa. Sairaanhoitaja toimii myös tärkeässä roolissa, että potilas saa tarvitsemaansa tietoa pakko-oireisesta häiriöstä.