Ei Suomea ilman suota – talkoillen lisää tietoa: tapahtumat päästöhyvityspalveluita tarjoavan yrityksen asiakashankinnan välineenä
Wegelius, Raisa (2023)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023051711434
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023051711434
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tilaaja on Hiilipörssi Oy, joka myy yrityksille suunnattuja vapaaehtoisia päästökompensaatioita. Hiilipörssin kompensaatiomenetelmä on hiilivuodon tukkiminen metsäojitettuja soita ennallistamalla. Tilaajalla oli tarve uusiin viestinnän työkaluihin, sillä kompensaatiomarkkina on kasvava ja siinä on vaikea erottua. Lisäksi tutkimusten perusteella koko toimialaan liittyy epäluottamusta.
Opinnäytetyössä kehitettiin tapahtumakonsepti, joka lisää osallistujien sitoutumista suoluonnon suojeluun. Prosessina käytettiin ketterän tuotekehityksen menetelmää. Malli perustuu jatkuvaan testaukseen ja uudelleenmuotoiluun palautteen pohjalta. Opinnäytetyön teoriapohjana toimi kehitysprosessin ensimmäinen vaihe, jossa kerättiin tietoa soiden ennallistamisesta ja toimintaympäristöstä. Toiminnallisessa osiossa ideoita testattiin haastattelemalla kohderyhmiin kuuluvia tapahtuma-alan ammattilaisia. Lopuksi tapahtumakonsepti julkaistiin tilaajalle ja tehtiin jatkosuunnitelma palautteen pohjalta.
Tutkimusongelmana oli: ”Millainen tapahtuma lisää tietoa metsäojitettujen soiden ennallistamisesta ja kasvattaa siihen sijoittavien yritysten määrää?”. Tärkeimpänä johtopäätöksenä voidaan todeta, että tapahtumat tulee kytkeä osaksi yrityksen koko toimintakulttuuria: ennen kuin tietoa aletaan tapahtumilla lisäämään, tulee yrityksen tarkastella toimintansa ja viestintänsä vastuullisuutta ja saavutettavuutta.
Tapahtumallistamisen suhteen merkittävimmät löydökset liittyvät verkottumiseen, merkityksellisyyteen, osallisuuteen ja resurssien jakamiseen. Hyvin suomalainen tapa puhaltaa yhteen hiileen on talkoot. Tilaajan kannattaa käyttää aikaa löytääkseen sijoittajia koskettavia merkityksiä suoluonnon suojelulle. Tapahtumakonseptissa sijoittajat ja paikalliset tapahtuma-alan ammattilaiset kutsutaan mukaan suunnittelemaan ja tekemään tapahtumia. Työpajamuotoisen tuotantoprosessin aikana he voivat lisätä omaa osaamistaan ja verkostoitua uusien ihmisten kanssa. Tämä voi sitouttaa yrityksiä sekä sijoittamaan ennallistamishankkeisiin, että suosittelemaan palvelua omissa verkostoissaan. Talkoomainen työn jakaminen paikallisille toimijoille vähentää myös tilaajayrityksen taloudellisia resurssipaineita tapahtumien tuotantoon. Samalla se kasvattaa koordinointiin vaadittavaa projektihallinnan osaamistarvetta ja kykyä tarkkailla toiminnan laatua jatkuvasti.
Avainsanat Tapahtumatuotanto, yritysvastuu, kotimaiset kompensaatiopalvelut
Sivut 50 sivua ja liitteitä 3 sivua The commissioner of the thesis is Hiilipörssi Oy, which sells voluntary emission compensations to companies. The carbon offsetting method that is used, is blocking carbon leakage by restoring wetlands. The commissioner of the thesis needed new communication tools to stand out in the growing domestic compensation market. In addition, according to former studies, there is a lack of confidence in the entire offsetting industry in Finland.
The aim of the thesis was to design an event concept that increases the participants’ engagement to protecting the marsh environment. The development process was based on the agile product development model, in which the features of the product are incrementally tested and further improved, based on the user feedback. The theoretical context of the thesis was laid out in the first phase, in which information was collected on the wetland restoration and the operational environment of the service. In the functional phase of the thesis, the ideas were tested by interviewing event specialists from the target groups. Finally, the event concept was released to the commissioner, and the next steps were mapped based on the feedback.
The aim of the research was to clarify, what kind of event could promote awareness about restoration of drained wetlands and increase the number of companies that invest in it. The most important conclusion was that the events should be integrated in the business culture itself. Before any attempts to distribute information through events, the organization should evaluate the responsibility and accessibility of their services and communications.
Regarding eventification, the most significant findings relate to networking, purposefulness, inclusion and resource sharing. A very Finnish way of pulling together is organizing a “bee”, where people volunteer for work. In conclusion, the commissioner should use the time to find meanings that affect investors for nature restoration. In the event concept, the investors and the local event-planning professionals are invited to participate in planning events together, so that they can increase their expertise and networks. This may commit companies not only to invest in restoration projects, but also to recommend the service in their own networks. The volunteer work approach also reduces the commissioner’s financial resource pressure to produce events. At the same time, it increases the need for the project management expertise for coordination and the ability to monitor the quality of operations.
Keywords Event production, corporate responsibility, domestic carbon offset
Pages 50 pages and appendices 3 pages
Opinnäytetyössä kehitettiin tapahtumakonsepti, joka lisää osallistujien sitoutumista suoluonnon suojeluun. Prosessina käytettiin ketterän tuotekehityksen menetelmää. Malli perustuu jatkuvaan testaukseen ja uudelleenmuotoiluun palautteen pohjalta. Opinnäytetyön teoriapohjana toimi kehitysprosessin ensimmäinen vaihe, jossa kerättiin tietoa soiden ennallistamisesta ja toimintaympäristöstä. Toiminnallisessa osiossa ideoita testattiin haastattelemalla kohderyhmiin kuuluvia tapahtuma-alan ammattilaisia. Lopuksi tapahtumakonsepti julkaistiin tilaajalle ja tehtiin jatkosuunnitelma palautteen pohjalta.
Tutkimusongelmana oli: ”Millainen tapahtuma lisää tietoa metsäojitettujen soiden ennallistamisesta ja kasvattaa siihen sijoittavien yritysten määrää?”. Tärkeimpänä johtopäätöksenä voidaan todeta, että tapahtumat tulee kytkeä osaksi yrityksen koko toimintakulttuuria: ennen kuin tietoa aletaan tapahtumilla lisäämään, tulee yrityksen tarkastella toimintansa ja viestintänsä vastuullisuutta ja saavutettavuutta.
Tapahtumallistamisen suhteen merkittävimmät löydökset liittyvät verkottumiseen, merkityksellisyyteen, osallisuuteen ja resurssien jakamiseen. Hyvin suomalainen tapa puhaltaa yhteen hiileen on talkoot. Tilaajan kannattaa käyttää aikaa löytääkseen sijoittajia koskettavia merkityksiä suoluonnon suojelulle. Tapahtumakonseptissa sijoittajat ja paikalliset tapahtuma-alan ammattilaiset kutsutaan mukaan suunnittelemaan ja tekemään tapahtumia. Työpajamuotoisen tuotantoprosessin aikana he voivat lisätä omaa osaamistaan ja verkostoitua uusien ihmisten kanssa. Tämä voi sitouttaa yrityksiä sekä sijoittamaan ennallistamishankkeisiin, että suosittelemaan palvelua omissa verkostoissaan. Talkoomainen työn jakaminen paikallisille toimijoille vähentää myös tilaajayrityksen taloudellisia resurssipaineita tapahtumien tuotantoon. Samalla se kasvattaa koordinointiin vaadittavaa projektihallinnan osaamistarvetta ja kykyä tarkkailla toiminnan laatua jatkuvasti.
Avainsanat Tapahtumatuotanto, yritysvastuu, kotimaiset kompensaatiopalvelut
Sivut 50 sivua ja liitteitä 3 sivua
The aim of the thesis was to design an event concept that increases the participants’ engagement to protecting the marsh environment. The development process was based on the agile product development model, in which the features of the product are incrementally tested and further improved, based on the user feedback. The theoretical context of the thesis was laid out in the first phase, in which information was collected on the wetland restoration and the operational environment of the service. In the functional phase of the thesis, the ideas were tested by interviewing event specialists from the target groups. Finally, the event concept was released to the commissioner, and the next steps were mapped based on the feedback.
The aim of the research was to clarify, what kind of event could promote awareness about restoration of drained wetlands and increase the number of companies that invest in it. The most important conclusion was that the events should be integrated in the business culture itself. Before any attempts to distribute information through events, the organization should evaluate the responsibility and accessibility of their services and communications.
Regarding eventification, the most significant findings relate to networking, purposefulness, inclusion and resource sharing. A very Finnish way of pulling together is organizing a “bee”, where people volunteer for work. In conclusion, the commissioner should use the time to find meanings that affect investors for nature restoration. In the event concept, the investors and the local event-planning professionals are invited to participate in planning events together, so that they can increase their expertise and networks. This may commit companies not only to invest in restoration projects, but also to recommend the service in their own networks. The volunteer work approach also reduces the commissioner’s financial resource pressure to produce events. At the same time, it increases the need for the project management expertise for coordination and the ability to monitor the quality of operations.
Keywords Event production, corporate responsibility, domestic carbon offset
Pages 50 pages and appendices 3 pages