Vammaistyön henkilöstön avustustaitojen voimavaralähtöinen kehittyminen ja työn keveneminen kinestetiikan ohjauksen avulla
Ojala, Pia-Marika (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023051711511
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023051711511
Tiivistelmä
Vammaisalalla työskentely on tiivistä työskentelyä asiakkaan parissa, hänen yksilöllisiä tarpeitansa tukien. Vammaisalan työ on monipuolista, kokonaisvaltaista ja tavoitteellista, mutta usein myös hoitotyöntekijöitä kuormittavaa. Raskaat siirrot ja avustustilanteet kuuluvat hoitohenkilöstön jokapäiväiseen työhön. Apua hoitotyön kuormittavuuteen voidaan hakea kinestetiikan avulla.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää vammaistyön hoitohenkilöstön voimavaralähtöisiä avustustaitoja kinestetiikan ohjauksen myötä. Tarkoituksena oli lisätä vammaistyön hoitohenkilöstön tietämystä ja taitoa voimavaralähtöisestä avustusmenetelmästä, eli kinestetiikasta, sekä tuoda sen avulla helpotusta vammaistyön fyysiseen kuormittavuuteen.
Tämä opinnäytetyö tehtiin laadullisena tutkimuksena, jossa oli piirteitä toimintatutkimuksesta. Aineisto kerättiin teemahaastatteluiden avulla. Alkuhaastatteluissa haastateltiin kaksi (2) ryhmää, joissa osallistujia oli yhteensä 11. Alkuhaastatteluiden tuloksien pohjalta pidettiin viisi (5) kinestetiikan ohjausryhmää. Ohjausryhmien jälkeen tehtiin uudet teemahaastattelut, joissa oli kaksi (2) ryhmää, yhteensä 10 haastateltavaa. Haastatteluissa kartoitettiin, mitä työntekijät olivat oppineet kinestetiikasta ja oliko kinestetiikan avulla saatu vammaistyön kuormittavuuteen apua. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.
Tuloksista nousi esille, että vammaistyön hoitohenkilöstöä kuormitti hoitotyössä asukkaiden avustaminen ja raskaat siirrot. Myös kiireen tunne, työn hektisyys ja asukkaiden moninaiset tarpeet koettiin kuormittavuutta lisäävänä tekijöinä. Vammaistyön henkilöstö tiedosti kinestetiikan voimavaralähtöiseksi tavaksi tuoda helpotusta hoitotyöhön. Kinestetiikan periaatteiden sisäistämisen ja ohjauksen myötä hoitotyön kuormitus väheni, kun asukkaan omat voimavarat osattiin ottaa käyttöön. Kinestetiikka huomattiin olevan koko hoitotyön keskiössä ja läsnä jokaisessa kohtaamisessa.
Johtopäätöksinä voidaan todeta, että työ vammaisalalla on kuormittavaa niin fyysisesti, kuin psyykkisestikin. Kuitenkin kinestetiikan perusajatuksen sisäistäminen yhdessä kinestetiikan harjoittelun myötä vähentävät työn kuormittavuuden tunnetta. Kinestetiikan jalkauttaminen työyhteisöön vaati kuitenkin aikaa, toistoja ja ohjausta.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää vammaistyön hoitohenkilöstön voimavaralähtöisiä avustustaitoja kinestetiikan ohjauksen myötä. Tarkoituksena oli lisätä vammaistyön hoitohenkilöstön tietämystä ja taitoa voimavaralähtöisestä avustusmenetelmästä, eli kinestetiikasta, sekä tuoda sen avulla helpotusta vammaistyön fyysiseen kuormittavuuteen.
Tämä opinnäytetyö tehtiin laadullisena tutkimuksena, jossa oli piirteitä toimintatutkimuksesta. Aineisto kerättiin teemahaastatteluiden avulla. Alkuhaastatteluissa haastateltiin kaksi (2) ryhmää, joissa osallistujia oli yhteensä 11. Alkuhaastatteluiden tuloksien pohjalta pidettiin viisi (5) kinestetiikan ohjausryhmää. Ohjausryhmien jälkeen tehtiin uudet teemahaastattelut, joissa oli kaksi (2) ryhmää, yhteensä 10 haastateltavaa. Haastatteluissa kartoitettiin, mitä työntekijät olivat oppineet kinestetiikasta ja oliko kinestetiikan avulla saatu vammaistyön kuormittavuuteen apua. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.
Tuloksista nousi esille, että vammaistyön hoitohenkilöstöä kuormitti hoitotyössä asukkaiden avustaminen ja raskaat siirrot. Myös kiireen tunne, työn hektisyys ja asukkaiden moninaiset tarpeet koettiin kuormittavuutta lisäävänä tekijöinä. Vammaistyön henkilöstö tiedosti kinestetiikan voimavaralähtöiseksi tavaksi tuoda helpotusta hoitotyöhön. Kinestetiikan periaatteiden sisäistämisen ja ohjauksen myötä hoitotyön kuormitus väheni, kun asukkaan omat voimavarat osattiin ottaa käyttöön. Kinestetiikka huomattiin olevan koko hoitotyön keskiössä ja läsnä jokaisessa kohtaamisessa.
Johtopäätöksinä voidaan todeta, että työ vammaisalalla on kuormittavaa niin fyysisesti, kuin psyykkisestikin. Kuitenkin kinestetiikan perusajatuksen sisäistäminen yhdessä kinestetiikan harjoittelun myötä vähentävät työn kuormittavuuden tunnetta. Kinestetiikan jalkauttaminen työyhteisöön vaati kuitenkin aikaa, toistoja ja ohjausta.