Häpeä työelämässä
Nissinen, Kirsti (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023051711498
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023051711498
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia häpeän kokemuksia työelämässä. Tavoitteena oli selvittää tilanteet ja tapahtumat, jotka tuottavat häpeää ja mitkä asiat koetaan häpeällisiksi työelämässä. Lisäksi haluttiin selvittää mikä merkitys häpeäkokemuksilla on työhyvinvoinnin kannalta.
Tietoperustassa käsiteltiin häpeää tarkastellen sitä monipuolisesti tunteena ja kokemuksena. Lisäksi häpeään tutustuttiin syyllisyyden, myötähäpeän ja suomalaisen kulttuurin viitekehyksissä. Tietoperustassa syvennyttiin myös työhyvinvointiin ja siihen kuuluviin työkykyyn, työn imuun ja työuupumukseen.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena, jossa hyödynnettiin Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua Seija Lehtosen vuosina 2020–2021 kerättyä ”Työelämässä koettu häpeä” -kirjoitusaineistoa. Tutkimusaineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin ja teemoittelun avulla. Aineistosta muodostui tutkimuskysymysten ohjaamina neljä pääteemaa, jotka olivat tilanteet, tapahtumat, asiat ja työhyvinvointi.
Tulokset osoittivat, että häpeää koetaan useiden erilaisten tilanteiden, tapahtumien ja asioiden yhteydessä työelämässä. Tilanteisiin oli yhdistettävissä vahvasti tapahtumat, joissa ollaan vuorovaikutuksessa eri työyhteisön jäsenten ja asiakkaiden kanssa. Häpeän todettiin myös vaikuttavan työhyvinvointiin kielteisesti erityisesti silloin, kun häpeäkokemuksia ei käsitelty työelämässä.
Tulosten osoittamien työpaikkojen vuorovaikutuksellisten haasteiden vuoksi, jatkotutkimusehdotukset keskittyisivät edelleen häpeän tarkasteluun työelämässä ja työhyvinvoinnin viitekehyksissä. Haasteiden kohtaamiseksi voitaisiin myös luoda häpeän käsittelemisen opas organisaatioille.
Tietoperustassa käsiteltiin häpeää tarkastellen sitä monipuolisesti tunteena ja kokemuksena. Lisäksi häpeään tutustuttiin syyllisyyden, myötähäpeän ja suomalaisen kulttuurin viitekehyksissä. Tietoperustassa syvennyttiin myös työhyvinvointiin ja siihen kuuluviin työkykyyn, työn imuun ja työuupumukseen.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena, jossa hyödynnettiin Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua Seija Lehtosen vuosina 2020–2021 kerättyä ”Työelämässä koettu häpeä” -kirjoitusaineistoa. Tutkimusaineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin ja teemoittelun avulla. Aineistosta muodostui tutkimuskysymysten ohjaamina neljä pääteemaa, jotka olivat tilanteet, tapahtumat, asiat ja työhyvinvointi.
Tulokset osoittivat, että häpeää koetaan useiden erilaisten tilanteiden, tapahtumien ja asioiden yhteydessä työelämässä. Tilanteisiin oli yhdistettävissä vahvasti tapahtumat, joissa ollaan vuorovaikutuksessa eri työyhteisön jäsenten ja asiakkaiden kanssa. Häpeän todettiin myös vaikuttavan työhyvinvointiin kielteisesti erityisesti silloin, kun häpeäkokemuksia ei käsitelty työelämässä.
Tulosten osoittamien työpaikkojen vuorovaikutuksellisten haasteiden vuoksi, jatkotutkimusehdotukset keskittyisivät edelleen häpeän tarkasteluun työelämässä ja työhyvinvoinnin viitekehyksissä. Haasteiden kohtaamiseksi voitaisiin myös luoda häpeän käsittelemisen opas organisaatioille.