Käyttäjien kokemuksia etäterveyspalveluiden käytöstä COVID-19-pandemian ajalta
Evomaa, Sari (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023051711500
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023051711500
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää käyttäjien kokemuksia etäterveyspalveluista koronaviruspandemian aikana. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa näistä kokemuksista, ja saatua tietoa voidaan käyttää etäterveyspalveluiden kehittämisessä Etäterveysasema Kätevää ajatellen.
Tutkimuskysymykseksi muodostui: miten käyttäjät (asiakkaat ja terveydenhoitoalan ammattilaiset) ovat kokeneet etäterveyspalveluiden käytön (koronapandemia) vuosina 2019–2023?
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineistoja haettiin pääasiassa kansainvälisistä tietokannoista. Tutkimuksia aiheesta oli runsaasti löydettävissä, kuitenkin työhön valikoitui vain neljä opinnäytetyötekijän mielestä mielenkiintoisinta ja osuvinta tutkimusta. Tutkimukset olivat toteutettu Ruotsissa, Puolassa, Kiinassa sekä Kanadassa. Tutkimukset arvioitiin mukaillulla CASP-menetelmällä ja analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Kirjallisuuskatsauksen luokittelu osoitti käyttäjäkokemuksien muodostuvan monesta eri asiasta: pääpiirteittäin käyttäjäkokemukset muodostuivat henkilön omasta sosioekonomisesta asemasta sekä teknologian käyttökokemuksesta. Tulokset tutkimuksissa olivat enimmäkseen positiivisia ja ihmisten olevan myötämielisiä etäterveyspalveluita kohtaan. Hyväksytyn aineiston perusteella voidaan sanoa, että etäterveyspalvelut tulivat vauhdilla markkinoille ja kukaan ei ollut täysin valmistautunut siihen. Nyt käyttäjien kokemuksia tarkastellaan, jotta palveluita saadaan kohdennettua ja parannettua.
Jatkotutkimushaasteina opinnäytetyöntekijä näkisi kokonaisvaltaiseen koke-mukseen keskittymisen. Mikä muodostaa käyttäjäkokemuksen ja miten palveluntarjoaja voisi siihen vaikuttaa? Etenkin sosioekonomisesti heikommissa asemissa oleviin ihmisiin ja heidän kokemuksiinsa tulisi kiinnittää huomiota.
Tutkimuskysymykseksi muodostui: miten käyttäjät (asiakkaat ja terveydenhoitoalan ammattilaiset) ovat kokeneet etäterveyspalveluiden käytön (koronapandemia) vuosina 2019–2023?
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineistoja haettiin pääasiassa kansainvälisistä tietokannoista. Tutkimuksia aiheesta oli runsaasti löydettävissä, kuitenkin työhön valikoitui vain neljä opinnäytetyötekijän mielestä mielenkiintoisinta ja osuvinta tutkimusta. Tutkimukset olivat toteutettu Ruotsissa, Puolassa, Kiinassa sekä Kanadassa. Tutkimukset arvioitiin mukaillulla CASP-menetelmällä ja analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Kirjallisuuskatsauksen luokittelu osoitti käyttäjäkokemuksien muodostuvan monesta eri asiasta: pääpiirteittäin käyttäjäkokemukset muodostuivat henkilön omasta sosioekonomisesta asemasta sekä teknologian käyttökokemuksesta. Tulokset tutkimuksissa olivat enimmäkseen positiivisia ja ihmisten olevan myötämielisiä etäterveyspalveluita kohtaan. Hyväksytyn aineiston perusteella voidaan sanoa, että etäterveyspalvelut tulivat vauhdilla markkinoille ja kukaan ei ollut täysin valmistautunut siihen. Nyt käyttäjien kokemuksia tarkastellaan, jotta palveluita saadaan kohdennettua ja parannettua.
Jatkotutkimushaasteina opinnäytetyöntekijä näkisi kokonaisvaltaiseen koke-mukseen keskittymisen. Mikä muodostaa käyttäjäkokemuksen ja miten palveluntarjoaja voisi siihen vaikuttaa? Etenkin sosioekonomisesti heikommissa asemissa oleviin ihmisiin ja heidän kokemuksiinsa tulisi kiinnittää huomiota.