Työhyvinvoinnin kehittäminen työntekijän näkökulmasta: tie työhyvinvointiin
Rannikko, Eija (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023051711589
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023051711589
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli työhyvinvoinnin kehittäminen työntekijän näkökulmasta. Opinnäytetyö toteutettiin toimintatutkimuksena, jonka tavoitteena oli saavuttaa henkilökunnan tietoisuus siitä, mitä oma toiminta ja vastuu merkitsee omaan työhyvinvointiin ja koko henkilökunnan työhyvinvointiin ja työssä viihtymiseen. Tarkoituksena oli lisätä työhyvinvointia ja vähentää sairauslomien määrää sekä henkilöstön vaihtuvuutta.
Työhyvinvointia työntekijän näkökulmasta tutkittiin kuvailevalla kirjallisuuskatsauksella. Tutkimuksia valittiin seitsemän (n=7). Kirjallisuuskatsauksessa nousi paljon tekijöitä, jotka vaikuttivat työntekijän toiminnassa työhyvinvointiin. Tutkimuksista nousi 92 vaikuttavaa tekijää, joista valittiin viisi eniten esiintynyttä teemaa: vuorovaikutus, tehtäväkuva, palaute, luottamus ja toimiva työyhteisö.
Toimintatutkimuksessa toteutui tutkimus ja toiminta samanaikaisesti, jolloin kehitettiin käytännön työelämässä toimivien ihmisten oman työn tutkimusta ja kehittämistä. Työntekijöiden työhyvinvointiin vaikuttavien teemojen kehittämiseksi järjestettiin työpajapäivä. Työpajassa työntekijät pohtivat viidessä ryhmässä toimenpiteitä ja tavoitteita työhyvinvoinnin parantamiseksi. Työntekijät pohtivat työyhteisön ongelmia teeman toteutumisen estämiseksi ja vahvistavia toimenpiteitä teeman toteutumiseksi. Työntekijät pohtivat myös omaa toimintaansa. Työntekijät löysivät itse ratkaisut ongelmien ratkaisemiseksi, ja siten sitoutuvat muutokseen. Toimintatutkimuksella tähdättiin muutokseen, joka on pysyvä.
Työntekijät olivat tietoisia siitä, mitä ongelmia työyhteisössä oli. Jokaisen teeman kohdalla nousi esille samoja ongelmia, jotka estivät teeman toteutumista. Samankaltaisia asioita nousi teemaa vahvistavina tekijöinä ja oman toiminnan arvioimisessa. Keskeisiksi kehittämiskohteiksi nousi kommunikaation lisääminen, yhteisten pelisääntöjen noudattaminen, vastuunotto työstä, palautteen antamien ja vastaanottaminen, me-henki ja perehdytys.
Työhyvinvointia työntekijän näkökulmasta tutkittiin kuvailevalla kirjallisuuskatsauksella. Tutkimuksia valittiin seitsemän (n=7). Kirjallisuuskatsauksessa nousi paljon tekijöitä, jotka vaikuttivat työntekijän toiminnassa työhyvinvointiin. Tutkimuksista nousi 92 vaikuttavaa tekijää, joista valittiin viisi eniten esiintynyttä teemaa: vuorovaikutus, tehtäväkuva, palaute, luottamus ja toimiva työyhteisö.
Toimintatutkimuksessa toteutui tutkimus ja toiminta samanaikaisesti, jolloin kehitettiin käytännön työelämässä toimivien ihmisten oman työn tutkimusta ja kehittämistä. Työntekijöiden työhyvinvointiin vaikuttavien teemojen kehittämiseksi järjestettiin työpajapäivä. Työpajassa työntekijät pohtivat viidessä ryhmässä toimenpiteitä ja tavoitteita työhyvinvoinnin parantamiseksi. Työntekijät pohtivat työyhteisön ongelmia teeman toteutumisen estämiseksi ja vahvistavia toimenpiteitä teeman toteutumiseksi. Työntekijät pohtivat myös omaa toimintaansa. Työntekijät löysivät itse ratkaisut ongelmien ratkaisemiseksi, ja siten sitoutuvat muutokseen. Toimintatutkimuksella tähdättiin muutokseen, joka on pysyvä.
Työntekijät olivat tietoisia siitä, mitä ongelmia työyhteisössä oli. Jokaisen teeman kohdalla nousi esille samoja ongelmia, jotka estivät teeman toteutumista. Samankaltaisia asioita nousi teemaa vahvistavina tekijöinä ja oman toiminnan arvioimisessa. Keskeisiksi kehittämiskohteiksi nousi kommunikaation lisääminen, yhteisten pelisääntöjen noudattaminen, vastuunotto työstä, palautteen antamien ja vastaanottaminen, me-henki ja perehdytys.