Kotihoidon työnjärjestelyn ja esihenkilöiden tarpeet hoitajavuokrausjärjestelmille
Mironoff, Suvi (2023)
Mironoff, Suvi
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023051811690
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023051811690
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kotihoidon hoitajavuokrausjärjestelmien käyttäjäkokemusten kerääminen sekä käyttäjien tarpeiden tutkiminen. Tarkoituksena oli käyttäjälähtöisen kehittämisen kautta kerätä tietoa järjestelmien käyttäjien tarpeista järjestelmätoimittajalle ja tilaajalle. Tampereen kaupunki tilaajana on tehnyt sopimuksen hoitajavuokrauksesta kotihoidon resurssien täydentämiseksi. Hoitajavuokrausta organisoidaan kotihoidon lähipalvelualueilla ja tiimeissä hoitajavuokrausjärjestelmien avulla.
Käyttäjälähtöinen kehittäminen on tietojärjestelmien luomisen ja kehittämisen pohja. Järjestelmätoimittajan on tiedettävä, kenelle hän suunnittelee järjestelmiä ja mitä ominaisuuksia järjestelmissä on oltava, jotta ne palvelevat käyttäjiään. Tutkimuksen lähestymistapa oli toimintatutkimus ja menetelmiin kuuluivat haastattelut ja havainnointi sekä palvelumuotoilun luotain, ideointityöpajat, visualisointi ja hoitajavuokrausjärjestelmien päänäkymän mallinnus.
Tutkimuksen tuloksena saatiin päivitettyä hoitajavuokrauksen prosessikaavio sekä haastatteluista ja työpajoista saatiin tietoa hoitajavuokrauksen kokonaisuudesta. Kerätty tieto on pohjana järjestelmien kehittämiselle jatkossa. Lisäksi tuloksena oli työpajoissa syntynyt mallinnus hoitajavuokrausjärjestelmien päänäkymästä. Tuloksista selvisi, että nykyisten järjestelmien hyvät ominaisuudet, kuten selkeä näkymä halutaan järjestelmiin myös tulevaisuudessa. Kehittämisehdotuksia uusiin järjestelmiin tuli esimerkiksi viestintään sekä tiedonhallintaan liittyen. Uuden järjestelmän käyttöönoton ideoinnissa tärkeimpiä asioita olivat osallistujien mielestä järjestelmän käyttövalmius ja koulutus. Työpajatyöskentely nähtiin hyvänä kehittämisen työtapana.
Jatkossa kehittämistyöhön kaivattaisiin yhteinen kieli tietojärjestelmien kehittämisen ja kotihoidon toimintaympäristön välille. Käyttäjiä kannattaa jatkossakin osallistaa järjestelmien kehitykseen ja järjestelmätoimittajalle tarjota tarpeeksi tietoa kehittämisen tueksi.
Käyttäjälähtöinen kehittäminen on tietojärjestelmien luomisen ja kehittämisen pohja. Järjestelmätoimittajan on tiedettävä, kenelle hän suunnittelee järjestelmiä ja mitä ominaisuuksia järjestelmissä on oltava, jotta ne palvelevat käyttäjiään. Tutkimuksen lähestymistapa oli toimintatutkimus ja menetelmiin kuuluivat haastattelut ja havainnointi sekä palvelumuotoilun luotain, ideointityöpajat, visualisointi ja hoitajavuokrausjärjestelmien päänäkymän mallinnus.
Tutkimuksen tuloksena saatiin päivitettyä hoitajavuokrauksen prosessikaavio sekä haastatteluista ja työpajoista saatiin tietoa hoitajavuokrauksen kokonaisuudesta. Kerätty tieto on pohjana järjestelmien kehittämiselle jatkossa. Lisäksi tuloksena oli työpajoissa syntynyt mallinnus hoitajavuokrausjärjestelmien päänäkymästä. Tuloksista selvisi, että nykyisten järjestelmien hyvät ominaisuudet, kuten selkeä näkymä halutaan järjestelmiin myös tulevaisuudessa. Kehittämisehdotuksia uusiin järjestelmiin tuli esimerkiksi viestintään sekä tiedonhallintaan liittyen. Uuden järjestelmän käyttöönoton ideoinnissa tärkeimpiä asioita olivat osallistujien mielestä järjestelmän käyttövalmius ja koulutus. Työpajatyöskentely nähtiin hyvänä kehittämisen työtapana.
Jatkossa kehittämistyöhön kaivattaisiin yhteinen kieli tietojärjestelmien kehittämisen ja kotihoidon toimintaympäristön välille. Käyttäjiä kannattaa jatkossakin osallistaa järjestelmien kehitykseen ja järjestelmätoimittajalle tarjota tarpeeksi tietoa kehittämisen tueksi.