Raskausdiabetesta sairastaneiden ohjaus tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisyssä

Abstract

Raskausdiabetekseen sairastuminen on lisääntynyt merkittävästi viime vuosina. Tyypin 2 diabetekseen sairastumisen riski suurentuu raskausdiabeteksen sairastamisen jälkeen. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää raskausdiabeteksen jälkeisen ohjaustilanteen toteutusta ja sisältöä ennaltaehkäistessä tyypin 2 diabetesta. Tavoitteena oli saada tietoa, millaista raskauden jälkeinen ohjaus on sekä miten tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy on huomioitu ohjauksessa. Opinnäytetyö kuuluu DIGIDIA –hankkeeseen, jonka tarkoituksena on digitalisaation avulla lisätä potilaan osallisuutta omaan hoitoonsa.

Systemaattiseen kirjallisuuskatsaukseen valittiin 15 tieteellistä kansainvälistä artikkelia. Kirjallisuuskatsaus aloitettiin tutkimuskysymysten muodostamisella. Seuraavana vaiheena oli tutkimusten hakuprosessi, jonka jälkeen tehtiin laadun arviointi. Lopuksi aineisto analysoitiin induktiivisella sisällön analyysillä ja raportoitiin.

Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tuloksista nousee esiin, että synnytyksen jälkeistä ohjausta on saatavilla, mutta se on riittämätöntä. Ohjaus koettiin hyvänä, kun se oli yksilöllistä ja joustavaa. Pitkäaikaisella sitoutumisella ohjaukseen saatiin aikaan pysyviä elintapamuutoksia, mutta naisia oli vaikeaa saada sitoutumaan niihin. Tulosten perusteella tyypin 2 diabeteksen ehkäisyn ottaminen osaksi ohjausta tulisi aloittaa jo raskausaikana. Painonhallintaan tulisi kiinnittää erityistä huomiota, sillä ylipaino on yksi keskeisin tekijä diabeteksen synnyssä. Koko perheen terveyden edistäminen oli tärkeässä osassa äidin synnytyksen jälkeisessä ohjauksessa. Ohjausta annettiin monipuolisesti ja erilaisia interventioita hyödyntäen. Digitaaliset ohjausmenetelmät täydensivät muuta ohjausta, ja niiden avulla ohjaus oli joustavaa ja käyttäjäystävällistä.

Jatkossa tulisi kiinnittää enemmän huomiota moniammatilliseen yhteistyöhön ja hoidon jatkuvuuteen tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisyssä. Terveydenhuollon kustannuksien vähentämiseksi ennaltaehkäisyyn tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Diabeteksen sairastumisriskissä olevia naisia tulisi tunnistaa paremmin ja tarjota heille yksilöllisempää elintapaohjausta. Digitaalisilla alustoilla on lupaavia mahdollisuuksia tulevaisuuden ohjausvälineeksi ja niiden käyttöä tulisi lisätä.

Incidence of gestational diabetes has been rising globally in recent years. Gestational diabetics are more likely to develop type 2 diabetes in the future. The aim of this thesis was to examine the possibilities of patient education when preventing type 2 diabetes. This thesis is part of DIGIDIA-project, which aims to implement digital platforms into patient care of type 2 diabetics.

This systematic literature review consisted of 15 articles. The data were analysed using inductive content analysis.

The results reveal that patient education is available, but it is insufficient. Flexible and individual patient education was perceived beneficial. Long term commitment to guidance that involved the whole family to the lifestyle change gave permanent results. Digital platforms complete other forms of patient education.

Findings suggest that prevention of type 2 diabetes should play a bigger role in patient education of mothers with gestational diabetes. Digital platforms should be utilized more.