Raskausdiabetesta sairastaneiden ohjaus tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisyssä
Metsämäki, Minna; Mänkäri, Irina (2023)
Metsämäki, Minna
Mänkäri, Irina
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023051811788
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023051811788
Tiivistelmä
Raskausdiabetekseen sairastuminen on lisääntynyt merkittävästi viime vuosina. Tyypin 2 diabetekseen sairastumisen riski suurentuu raskausdiabeteksen sairastamisen jälkeen. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää raskausdiabeteksen jälkeisen ohjaustilanteen toteutusta ja sisältöä ennaltaehkäistessä tyypin 2 diabetesta. Tavoitteena oli saada tietoa, millaista raskauden jälkeinen ohjaus on sekä miten tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy on huomioitu ohjauksessa. Opinnäytetyö kuuluu DIGIDIA –hankkeeseen, jonka tarkoituksena on digitalisaation avulla lisätä potilaan osallisuutta omaan hoitoonsa.
Systemaattiseen kirjallisuuskatsaukseen valittiin 15 tieteellistä kansainvälistä artikkelia. Kirjallisuuskatsaus aloitettiin tutkimuskysymysten muodostamisella. Seuraavana vaiheena oli tutkimusten hakuprosessi, jonka jälkeen tehtiin laadun arviointi. Lopuksi aineisto analysoitiin induktiivisella sisällön analyysillä ja raportoitiin.
Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tuloksista nousee esiin, että synnytyksen jälkeistä ohjausta on saatavilla, mutta se on riittämätöntä. Ohjaus koettiin hyvänä, kun se oli yksilöllistä ja joustavaa. Pitkäaikaisella sitoutumisella ohjaukseen saatiin aikaan pysyviä elintapamuutoksia, mutta naisia oli vaikeaa saada sitoutumaan niihin. Tulosten perusteella tyypin 2 diabeteksen ehkäisyn ottaminen osaksi ohjausta tulisi aloittaa jo raskausaikana. Painonhallintaan tulisi kiinnittää erityistä huomiota, sillä ylipaino on yksi keskeisin tekijä diabeteksen synnyssä. Koko perheen terveyden edistäminen oli tärkeässä osassa äidin synnytyksen jälkeisessä ohjauksessa. Ohjausta annettiin monipuolisesti ja erilaisia interventioita hyödyntäen. Digitaaliset ohjausmenetelmät täydensivät muuta ohjausta, ja niiden avulla ohjaus oli joustavaa ja käyttäjäystävällistä.
Jatkossa tulisi kiinnittää enemmän huomiota moniammatilliseen yhteistyöhön ja hoidon jatkuvuuteen tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisyssä. Terveydenhuollon kustannuksien vähentämiseksi ennaltaehkäisyyn tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Diabeteksen sairastumisriskissä olevia naisia tulisi tunnistaa paremmin ja tarjota heille yksilöllisempää elintapaohjausta. Digitaalisilla alustoilla on lupaavia mahdollisuuksia tulevaisuuden ohjausvälineeksi ja niiden käyttöä tulisi lisätä.
Systemaattiseen kirjallisuuskatsaukseen valittiin 15 tieteellistä kansainvälistä artikkelia. Kirjallisuuskatsaus aloitettiin tutkimuskysymysten muodostamisella. Seuraavana vaiheena oli tutkimusten hakuprosessi, jonka jälkeen tehtiin laadun arviointi. Lopuksi aineisto analysoitiin induktiivisella sisällön analyysillä ja raportoitiin.
Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tuloksista nousee esiin, että synnytyksen jälkeistä ohjausta on saatavilla, mutta se on riittämätöntä. Ohjaus koettiin hyvänä, kun se oli yksilöllistä ja joustavaa. Pitkäaikaisella sitoutumisella ohjaukseen saatiin aikaan pysyviä elintapamuutoksia, mutta naisia oli vaikeaa saada sitoutumaan niihin. Tulosten perusteella tyypin 2 diabeteksen ehkäisyn ottaminen osaksi ohjausta tulisi aloittaa jo raskausaikana. Painonhallintaan tulisi kiinnittää erityistä huomiota, sillä ylipaino on yksi keskeisin tekijä diabeteksen synnyssä. Koko perheen terveyden edistäminen oli tärkeässä osassa äidin synnytyksen jälkeisessä ohjauksessa. Ohjausta annettiin monipuolisesti ja erilaisia interventioita hyödyntäen. Digitaaliset ohjausmenetelmät täydensivät muuta ohjausta, ja niiden avulla ohjaus oli joustavaa ja käyttäjäystävällistä.
Jatkossa tulisi kiinnittää enemmän huomiota moniammatilliseen yhteistyöhön ja hoidon jatkuvuuteen tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisyssä. Terveydenhuollon kustannuksien vähentämiseksi ennaltaehkäisyyn tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Diabeteksen sairastumisriskissä olevia naisia tulisi tunnistaa paremmin ja tarjota heille yksilöllisempää elintapaohjausta. Digitaalisilla alustoilla on lupaavia mahdollisuuksia tulevaisuuden ohjausvälineeksi ja niiden käyttöä tulisi lisätä.