Tekniikat ja vinkit haltuun! : neuropsykiatrisen diagnoosin saaneiden lasten ohjaaminen lastensuojelun arjessa
Aaltonen, Johanna; Rinne, Aino (2023)
Aaltonen, Johanna
Rinne, Aino
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023051911988
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023051911988
Tiivistelmä
Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen sijaishuoltoyksikkö Lasten- ja nuortenkoti Vanamon kanssa. Työn tavoitteena oli saada tutkittua tietoa sosiaaliohjaamisen menetelmistä, joilla tuetaan neuropsykiatrisia piirteitä omaavan lapsen kasvua ja kehitystä. Tutkimuskysymyksiksi muodostuivat seuraavat: 1. Millaista on neuropsykiatrisen diagnoosin saaneiden lasten sosiaaliohjaus lastensuojelussa ja miten sitä voidaan kehittää? ja 2. Mitä ohjaamisen menetelmiä yksikössä käytetään?
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koottiin lastensuojelun kokonaisuudesta, sosiaaliohjauksesta, yleisimmistä neuropsykiatrisista diagnooseista, neuropsykiatristen diagnoosien mukana tuomista haasteista, sekä neuropsykiatristen lasten kanssa työskentelystä. Opinnäytetyömme tutkimusosuus toteutettiin laadullisena toimintatutkimuksena. Valitsimme tämän tutkimusmenetelmän, sillä kohteenamme oli oman työmme kehittäminen yhdessä työyhteisön kanssa. Tiedonkeruu tapahtui Learning cafe-menetelmällä. Työpaikkamme tiimipäivissä selvitimme työntekijöiden ajatuksia sosiaaliohjaamiseen liittyvistä menetelmistä, jotka ovat onnistuneita neuropsykiatrisen diagnoosin saaneiden lasten kanssa toimiessa. Analysoimme aineiston sisällönanalyysillä ja koostimme tulosten perusteella arkea helpottavan ja tukevan visuaalisen oppaan neuropsykiatrisen diagnoosin omaavan lapsen ohjaamisen menetelmistä. Opasta testasimme työpaikkamme kehittäjäryhmällä.
Tutkimustulosten perusteella yksikössä käytettävät ohjaamisen menetelmät kohdistuvat lasten toiminnanohjaukseen, tunnetaitoihin, itsesäätelytaitoihin, rauhoittumiskeinoihin ja aistisäätelyyn. Tämän lisäksi aineistosta ilmeni yleisiä sosiaaliohjaamisen kannalta tärkeitä tekijöitä kuten ohjaamisen ja tiimityöskentelyn lähtökohtia, erityislapsen ymmärtämiseen ja yleisiin pelisääntöihin liittyviä tekijöitä. Tärkeintä neuropsykiatrisen diagnoosin omaavan lapsen ohjaamisessa on ympäristön ja toiminnan muokkaaminen lapsen tarpeita vastaavaksi. Erityinen lapsi tarvitsee aikuisilta erityistä ymmärtämistä. Arjen tavoitteet ovat tärkeä asettaa taitojen mukaisiksi ja riittävällä ennakoinnilla lisätään onnistumisten mahdollisuutta.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koottiin lastensuojelun kokonaisuudesta, sosiaaliohjauksesta, yleisimmistä neuropsykiatrisista diagnooseista, neuropsykiatristen diagnoosien mukana tuomista haasteista, sekä neuropsykiatristen lasten kanssa työskentelystä. Opinnäytetyömme tutkimusosuus toteutettiin laadullisena toimintatutkimuksena. Valitsimme tämän tutkimusmenetelmän, sillä kohteenamme oli oman työmme kehittäminen yhdessä työyhteisön kanssa. Tiedonkeruu tapahtui Learning cafe-menetelmällä. Työpaikkamme tiimipäivissä selvitimme työntekijöiden ajatuksia sosiaaliohjaamiseen liittyvistä menetelmistä, jotka ovat onnistuneita neuropsykiatrisen diagnoosin saaneiden lasten kanssa toimiessa. Analysoimme aineiston sisällönanalyysillä ja koostimme tulosten perusteella arkea helpottavan ja tukevan visuaalisen oppaan neuropsykiatrisen diagnoosin omaavan lapsen ohjaamisen menetelmistä. Opasta testasimme työpaikkamme kehittäjäryhmällä.
Tutkimustulosten perusteella yksikössä käytettävät ohjaamisen menetelmät kohdistuvat lasten toiminnanohjaukseen, tunnetaitoihin, itsesäätelytaitoihin, rauhoittumiskeinoihin ja aistisäätelyyn. Tämän lisäksi aineistosta ilmeni yleisiä sosiaaliohjaamisen kannalta tärkeitä tekijöitä kuten ohjaamisen ja tiimityöskentelyn lähtökohtia, erityislapsen ymmärtämiseen ja yleisiin pelisääntöihin liittyviä tekijöitä. Tärkeintä neuropsykiatrisen diagnoosin omaavan lapsen ohjaamisessa on ympäristön ja toiminnan muokkaaminen lapsen tarpeita vastaavaksi. Erityinen lapsi tarvitsee aikuisilta erityistä ymmärtämistä. Arjen tavoitteet ovat tärkeä asettaa taitojen mukaisiksi ja riittävällä ennakoinnilla lisätään onnistumisten mahdollisuutta.