"Vuoden jälkeen ymmärrän että teen tämän itseni vuoksi" : Nuorten kokemuksia päihdekuntoutuksesta Stoppari-Haminassa

Abstract

Opinnäytetyö toteutettiin A-klinikkasäätiön alaisen lastensuojelun erikoisyksikkö Stoppari-Haminan kuntoutumisosastolla. Opinnäytetyössä selvitettiin nuorten kokemuksia ja ajatuksia päihdekuntoutuksesta Stoppari-Haminassa. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää mitä tunteita nuorille on herännyt päihdekuntoutuksen aikana, kuinka nuoret ovat kokeneet kuntoutumisen ja kuntoutuksen sekä kuinka kuntoutus on vaikuttanut nuoren elämään. Työn tarkoituksena oli huomioida nuoret kuntoutuksen kokijoina ja saada heidän äänensä kuuluviin.

Tutkimustyössä menetelminä oli lomakehaastattelu nuorille sekä puolistrukturoitu teemahaastattelu Stoppari-Haminan työntekijöille. Haastateltavia nuoria oli viisi ja haastateltavia työntekijöitä oli kolme. Kokemuksia ja tunteita pyrittiin kartoittamaan koko kuntoutuksen ajalta, mikä huomioitiin kysymysten asettelussa. Lomakehaastattelussa nuorilta kysyttiin tunteista kuntoutukseen tullessa, sen aikana sekä ajatuksia tulevaisuudesta. Henkilökunnalle tehty ryhmähaastattelu pohjautui nuorten lomakehaastattelun tuloksiin. Ryhmähaastattelun tarkoituksena oli syventää ja selventää nuorten vastauksia sekä saada vertailukohta nuorten tunteille. Tarkoituksena oli selvittää kohtaavatko nuorten ja henkilökunnan ajatukset. Kvalitatiivisen aineiston analysoinnissa käytimme aineistolähtöistä sisällönanalyysia.

Teoriaosuudessa avaamme päihteiden käytön tilannetta Suomessa, päihderiippuvuuden ja päihdekuntoutuksen käsitteitä sekä päihteiden käytön vaikutusta tunteisiin ja ajatuksiin. Kerromme myös yleisesti tunteista ja nuorten tunne-elämästä.

Tutkimuksen tuloksia ei pienen otannan takia voida yleistää, mutta koska tulokset ovat nuorten kokemuksia, ne ovat aina arvokkaita. Tuloksia analysoidessa, havaitsimme, että nuoret eivät välttämättä ymmärrä kuntoutumisen käsitettä samalla tavalla kuin henkilökunta. Nuorten vastauksista nousi esiin pääasiassa negatiivisia tunteita mutta tulevaisuudesta ajateltiin positiivisesti. Henkilökunnalla oli realistiset ajatukset nuorten kokemuksista ja he olivat tietoisia nuorten kuntoutuksen aikana läpikäymistä tunteista.

This thesis was executed in the rehabilitation unit of Stoppari-Hamina which is a child welfare institution and it works under the A-Clinic Foundation. The main idea of this thesis was to discover what kind of emotions youth have experienced during their psychoactive substance rehabilitation, how youth have experienced their rehabilitation and how rehabilitation has affected their lives. The point of this thesis was to take a notice of youth’s voice.

Our research methods were a form interview for youth and half structured theme interview for Stoppari- Hamina’s staff. We interviewed five youngsters and three workers. We tried to collect youth’s emotions and experiences at the start and during the rehabilitation, and about the future. Staff’s group interview was based on youth’s form interview’s results. The purpose of the group interview was to clarify youth’s answers and point out staff’s opinions about youth’s emotions. We tried to find out do the youth’s and staff’s thoughts meet. In the analysis process we used qualitative content analysis.

In theory part we talk about substance use in Finland, substance addiction and substance rehabilitation. We discuss how psychoactive substances affect emotions and thoughts. We also tell about emotions and youth’s emotional growth.

Because of the small sample of this thesis the results cannot be generalized. But because the results are youth’s experience they are always important. We noticed that youth probably don’t understand the con- cept of rehabilitation the same way as the staff. The youth answers were negative but they thought posi- tively about future. Staff had a realistic idea of youths experience and staff knew what kind of emotions youth process during their rehabilitation.