Maaperän kasvukunto Anttilan tilalla
Juhola, Joona (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023051711534
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023051711534
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli perehtyä maaperän kasvukuntoon Anttilan tilalla Hausjärvellä. Anttilan tila on ollut luomussa vuodesta 2018 lähtien ja tilan peltojen kasvukunto on luomuun siirtymisen jälkeen ollut laskemaan päin. Työssä perehdyttiin maaperän kasvukuntoon eri osa-alueittain. Kasvukuntoa lähestyttiin fysikaalisesta, kemiallisesta ja biologisesta näkökulmasta opinnäytetyön teoriaosassa.
Anttilan tilan peltojen kasvukunnon ongelmakohtia kartoitettiin saatavilla olevan tiedon avulla. Tietoa peltojen kunnosta saatiin Minun Maatilani -ohjelmistosta, viljelymuistiinpanoista, ilmakuvista ja omista havainnoista. Ongelmia fysikaalisessa kasvukunnossa ilmeni esimerkiksi ojituksessa, muokkaustavoissa ja muokkausajankohdissa. Kemiallisen kasvukunnon suurin haaste on tilan peltojen alhaiset fosfori- ja rikkivarannot yhdistettynä lannoittamatta viljelyyn. Biologisessa kasvukunnossa suurimpia riskejä ovat säännöllisen nurmikierron katkeaminen, yksipuoliset nurmensiemenseokset ja peltojen alhainen multavuus.
Fysikaalisiin ongelmiin ratkaisuiksi löytyi ojien kaivaminen, paripyörien käyttö ja muokkausmenetelmien optimointi maalajien mukaan. Kemiallisen kasvukunnon suurimmaksi kohottajaksi nousi lannoituksen aloittaminen ensimmäistä kertaa luomuviljelyn aikana. Biologista kasvukuntoa edistäviksi toimiksi valikoitui säännöllisen nurmikierron noudattaminen, monipuolisemmat nurmisiemenseokset ja viljelytekniikat peltomaan multavuuden nostamiseksi.
Työn tuloksena syntyi suunnitelma toimenpiteistä, joiden avulla tilan kasvukuntoa aletaan parantamaan tulevina vuosina. Pellon kasvukuntoa parantavat toimet kuitenkin vaikuttavat hitaasti eikä kaikkia lueteltuja toimenpiteitä voi tehdä samaan aikaan. Toimenpiteiden toteuttamiseen vaikuttaa viljelykierto ja toimenpiteiden tekojärjestys. Kasvukunnon parantamisen tavoitteena on viljelyn kestävyyden ohella myös viljelystä saatavan paremman tuoton saaminen.
Anttilan tilan peltojen kasvukunnon ongelmakohtia kartoitettiin saatavilla olevan tiedon avulla. Tietoa peltojen kunnosta saatiin Minun Maatilani -ohjelmistosta, viljelymuistiinpanoista, ilmakuvista ja omista havainnoista. Ongelmia fysikaalisessa kasvukunnossa ilmeni esimerkiksi ojituksessa, muokkaustavoissa ja muokkausajankohdissa. Kemiallisen kasvukunnon suurin haaste on tilan peltojen alhaiset fosfori- ja rikkivarannot yhdistettynä lannoittamatta viljelyyn. Biologisessa kasvukunnossa suurimpia riskejä ovat säännöllisen nurmikierron katkeaminen, yksipuoliset nurmensiemenseokset ja peltojen alhainen multavuus.
Fysikaalisiin ongelmiin ratkaisuiksi löytyi ojien kaivaminen, paripyörien käyttö ja muokkausmenetelmien optimointi maalajien mukaan. Kemiallisen kasvukunnon suurimmaksi kohottajaksi nousi lannoituksen aloittaminen ensimmäistä kertaa luomuviljelyn aikana. Biologista kasvukuntoa edistäviksi toimiksi valikoitui säännöllisen nurmikierron noudattaminen, monipuolisemmat nurmisiemenseokset ja viljelytekniikat peltomaan multavuuden nostamiseksi.
Työn tuloksena syntyi suunnitelma toimenpiteistä, joiden avulla tilan kasvukuntoa aletaan parantamaan tulevina vuosina. Pellon kasvukuntoa parantavat toimet kuitenkin vaikuttavat hitaasti eikä kaikkia lueteltuja toimenpiteitä voi tehdä samaan aikaan. Toimenpiteiden toteuttamiseen vaikuttaa viljelykierto ja toimenpiteiden tekojärjestys. Kasvukunnon parantamisen tavoitteena on viljelyn kestävyyden ohella myös viljelystä saatavan paremman tuoton saaminen.