Teollisuuslaitoksen nousukaapeloinnin tarkastus ja dokumentointi
Lundberg, Henri (2023)
Lundberg, Henri
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023051912060
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023051912060
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä selvitettiin teollisuusverkon ylikuormitusriskit ja selektiivisyyden toiminta. Tarkastelun kohteena olivat sulakekoot, kaapelityypit, keskukset, muuntajat, mitatut virrat, oikosulkuvirrat, kaapelireitit sekä palo-osastot ja -katkot. Nämä tiedot dokumentoitiin tasopiirustukseen, nousujohtokaavioon ja taulukoihin. Ylikuormitusriskien kartoittamisen tavoitteena on komponenttien ylikuormituksen ehkäiseminen, jolloin ne kestävät keskimääräisen pitoaikavälin verran ja ovat standardien tai valmistajien suositusten mukaisia. Selektiivisyyden tavoitteena on sulakkeen lauetessa rajata vika-alue pieneksi, jolloin mahdollisimman suuri osa tuotannosta pysyy käynnissä. Dokumentoinnin tavoitteena on ensisijaisesti täyttää standardin vaatimus, mutta ajan tasalla oleva dokumentointi helpottaa huoltoa, kunnossapitoa ja lisäasennusten tekoa.
Tutkimusongelmana oli kaapeleiden kuormitettavuuden laskemisen korjauskertoimet, sillä tehdashalleissa kaapeleiden pinnalle on kerääntynyt likaa ja pölyä, joka heikentää kuormitettavuutta. Lisäksi maassa olevien kaapeleiden etäisyyttä toisiinsa ei voi tarkastaa jälkikäteen, jolle on omat korjauskertoimet. Toisena olivat alakeskuksille lähtevien kaapeleiden ryhmänumeroita ei voitu tarkastaa ilman virran katkaisua keskuksesta.
Dokumentointi tehtiin Cadmatic-ohjelmalla. Mittausta vaativat työt mitattiin niille tarkoitetuilla mittareilla. Oikosulkuvirta mitattiin HT COMBI 420-mittarilla ja virrat mitattiin FLUKE A3001 FC-mittarilla. Ylikuormitusriskit analysoitiin SFS-standardin, D1-2017:n tai kaapelinvalmistajan taulukoiden mukaan. Muut huomiot ja epäkohdat tarkastettiin jalkatyönä tehdasalueella ja kirjattiin ylös.
Työn tuloksena ylikuormitusriskejä oli useammassa ryhmässä, ja selektiivisyys ei ollut kunnossa yhdessä ryhmässä. Huomiot ja epäkohdat esiteltiin ja korjaavat toimenpiteet kerrottiin. Dokumentteihin tehtiin muutokset ja lisäykset. Lopuksi käytiin läpi tulevaisuuden investointeja nykyiselle teollisuusverkolle.
Johtopäätöksenä ymmärretään dokumentoinnin tärkeys ja työturvallisuuden sekä hyvän asennustavan noudattaminen.
Tutkimusongelmana oli kaapeleiden kuormitettavuuden laskemisen korjauskertoimet, sillä tehdashalleissa kaapeleiden pinnalle on kerääntynyt likaa ja pölyä, joka heikentää kuormitettavuutta. Lisäksi maassa olevien kaapeleiden etäisyyttä toisiinsa ei voi tarkastaa jälkikäteen, jolle on omat korjauskertoimet. Toisena olivat alakeskuksille lähtevien kaapeleiden ryhmänumeroita ei voitu tarkastaa ilman virran katkaisua keskuksesta.
Dokumentointi tehtiin Cadmatic-ohjelmalla. Mittausta vaativat työt mitattiin niille tarkoitetuilla mittareilla. Oikosulkuvirta mitattiin HT COMBI 420-mittarilla ja virrat mitattiin FLUKE A3001 FC-mittarilla. Ylikuormitusriskit analysoitiin SFS-standardin, D1-2017:n tai kaapelinvalmistajan taulukoiden mukaan. Muut huomiot ja epäkohdat tarkastettiin jalkatyönä tehdasalueella ja kirjattiin ylös.
Työn tuloksena ylikuormitusriskejä oli useammassa ryhmässä, ja selektiivisyys ei ollut kunnossa yhdessä ryhmässä. Huomiot ja epäkohdat esiteltiin ja korjaavat toimenpiteet kerrottiin. Dokumentteihin tehtiin muutokset ja lisäykset. Lopuksi käytiin läpi tulevaisuuden investointeja nykyiselle teollisuusverkolle.
Johtopäätöksenä ymmärretään dokumentoinnin tärkeys ja työturvallisuuden sekä hyvän asennustavan noudattaminen.