Työperäisen uupumuksen ennaltaehkäisyn keinot
Koskipuro, Sara; Simonen, Minna (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023051912010
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023051912010
Tiivistelmä
Työperäinen uupumus on käsitteenä ajankohtainen. Työhyvinvoinnista sekä omista voimavaroista huolehtiminen on tärkeä osa työntekijän kokonaisvaltaista hyvinvointia. Tutkimus käsittelee työuupumuksen ennaltaehkäisyn erilaisia keinoja. Tarkoituksena oli koota mahdollisimman ajankohtaisia tutkimuksia hyödyntäen katsaus työuupumuksen ehkäisystä ja sen etenemisen estämisestä.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Materiaalina hyödynnettiin uusimpia tutkimuksia, tieteellisten tietokantojen artikkeleita ja aihealueen kirjallisuutta. Tutkimuksia valikoitui yhteensä seitsemän. Aihealueen keskeisiä teemoja olivat työuupumus, uupumus, stressi ja ennaltaehkäisy.
Tutkimustuloksista voidaan todeta, että työuupumuksen ennaltaehkäisyyn voivat vaikuttaa yksilö itse, sekä esihenkilöt työpaikalla. Toimiva johtajuus ja esihenkilön rooli korostuivat tärkeinä tekijöinä työuupumuksen ehkäisyssä. Yksilön näkökulmasta merkittävimpiä tekijöitä olivat palautuminen, elämänhallinnan opettelu, hyvät elämäntavat sekä kyky tehdä rajaus vapaa-ajan ja työn välillä. Tärkeiksi avainasioiksi tuloksissa muodostuivat varhainen tunnistaminen, elämänhallinnan tunteen vahvistaminen, palautuminen, elintavat ja yksilölliset muutokset työpaikalla työkyvyn tukemiseksi yhteistyössä työterveyshuollon kanssa.
Johtopäätöksenä todettiin, että yksilön keinoja uupumuksen ennaltaehkäisemiseen tulisi vahvistaa. Vaikka esihenkilöt ja työterveyshuolto toteuttavat uupumusta ehkäisevää otetta, vastuu on kuitenkin myös yksilöllä itsellään. Kun uupumusoireet tunnistetaan ajoissa, voidaan alkaa uupumuksen etenemistä ehkäiseviin toimenpiteisiin. Opinnäytetyön tutkimustuloksia voidaan hyödyntää opetustarkoituksessa mielenterveyshoitotyön- tai työterveyshuollon opinnoissa. Work-related fatigue is a topical concept. Well-being at work and taking care of your own resources is an important part of employees’ overall well-being. The study deals with various ways of preventing fatigue. The aim was to bring together as topical studies as possible, drawing on an overview of prevention and prevention of fatigue. The research results of the thesis can be used for teaching in the studies of mental health care work or occupational health care. The work is was commissioned by University of Applied Sciences of South-East Finland.
The thesis was carried out as a descriptive literature review. The materials used were the latest studies, articles from scientific databases and literature about the topic. The main themes were fatigue, stress and the prevention of fatigue.
From Based on the results of the research, the prevention of fatigue can be influenced by an individual him, as well as by the superior at the workplace. Functioning leadership and the role of the superior were highlighted as important factors in preventing work-related fatigue. The most important factors in the individual’s work were recovery, learning life management, good lifestyles, and the ability to make a limitation between leisure and work. The results included early identification, strengthening the sense of life management, recovery, lifestyles, and individual changes in the workplace to support the ability to work in cooperation with occupational health.
It was concluded that the individual’s means of preventing fatigue should be strengthened. Although the protagonists and occupational health are implementing an anti-fatigue approach, the individual is also responsible. When fatigue symptoms are identified in time, measures to prevent fatigue can be taken.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Materiaalina hyödynnettiin uusimpia tutkimuksia, tieteellisten tietokantojen artikkeleita ja aihealueen kirjallisuutta. Tutkimuksia valikoitui yhteensä seitsemän. Aihealueen keskeisiä teemoja olivat työuupumus, uupumus, stressi ja ennaltaehkäisy.
Tutkimustuloksista voidaan todeta, että työuupumuksen ennaltaehkäisyyn voivat vaikuttaa yksilö itse, sekä esihenkilöt työpaikalla. Toimiva johtajuus ja esihenkilön rooli korostuivat tärkeinä tekijöinä työuupumuksen ehkäisyssä. Yksilön näkökulmasta merkittävimpiä tekijöitä olivat palautuminen, elämänhallinnan opettelu, hyvät elämäntavat sekä kyky tehdä rajaus vapaa-ajan ja työn välillä. Tärkeiksi avainasioiksi tuloksissa muodostuivat varhainen tunnistaminen, elämänhallinnan tunteen vahvistaminen, palautuminen, elintavat ja yksilölliset muutokset työpaikalla työkyvyn tukemiseksi yhteistyössä työterveyshuollon kanssa.
Johtopäätöksenä todettiin, että yksilön keinoja uupumuksen ennaltaehkäisemiseen tulisi vahvistaa. Vaikka esihenkilöt ja työterveyshuolto toteuttavat uupumusta ehkäisevää otetta, vastuu on kuitenkin myös yksilöllä itsellään. Kun uupumusoireet tunnistetaan ajoissa, voidaan alkaa uupumuksen etenemistä ehkäiseviin toimenpiteisiin. Opinnäytetyön tutkimustuloksia voidaan hyödyntää opetustarkoituksessa mielenterveyshoitotyön- tai työterveyshuollon opinnoissa.
The thesis was carried out as a descriptive literature review. The materials used were the latest studies, articles from scientific databases and literature about the topic. The main themes were fatigue, stress and the prevention of fatigue.
From Based on the results of the research, the prevention of fatigue can be influenced by an individual him, as well as by the superior at the workplace. Functioning leadership and the role of the superior were highlighted as important factors in preventing work-related fatigue. The most important factors in the individual’s work were recovery, learning life management, good lifestyles, and the ability to make a limitation between leisure and work. The results included early identification, strengthening the sense of life management, recovery, lifestyles, and individual changes in the workplace to support the ability to work in cooperation with occupational health.
It was concluded that the individual’s means of preventing fatigue should be strengthened. Although the protagonists and occupational health are implementing an anti-fatigue approach, the individual is also responsible. When fatigue symptoms are identified in time, measures to prevent fatigue can be taken.