Vegaanisuus suomalaisessa klassikkoravintolassa
Pihlajamäki, Pinja (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023051912190
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023051912190
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoite oli selvittää, miten helsinkiläinen ravintola voisi vastata paremmin vegaanisen asiakaskunnan tarpeisiin. Opinnäytetyö tehtiin toimeksiantona helsinkiläiselle klassikkoravintolalle. Työssä tutkittiin, olisiko kolmesta ravintolan ruokalistan klassikkoannoksesta syytä luoda alkuperäisiä vastaavat vegaaniset versiot, miten helsinkiläiset vegaanit suhtautuisivat annoksiin ja voisiko vegaanisen klassikkomenun luominen tuoda ravintolalle vegaanisia asiakkaita.
Mielikuvat suomalaisesta klassikkoruoasta ovat muodostuneet historian kautta syntyneen ruokakulttuurin myötä. Suomalainen ruokakulttuuri muodostui sota-ajan elintarvikesäännöstelyn päätyttyä. Vuoden 1952 Helsingin olympialaisten aikaan ravintoloihin haluttiin suomalaisia perinneruokia, jotta ulkomaalaisetkin saisivat käsityksen suomalaisista ruoista. Klassikkoruokiin liittyy pitkä historia ja muuttumattomuus. Kasvisruoka oli suosiossa Suomessa 1900-luvun alussa ja 1990-luvulla perustettiin Suomen Vegaaniliitto ry. Vegaanit eivät käytä mitään eläinperäistä ravinnossaan tai esimerkiksi käyttämissään vaatteissa tai kosmetiikassa. Vegaanit koostavat ruokavalion korvaamalla maito- ja lihatuotteet kasvipohjaisilla tuotteilla. Ruoan eettisyyden ja ekologisuuden merkityksellisyyden kasvun myötä vegaanisuus alkoi näkymään myös ravintoloissa. Kuluttajat odottavat ravintolaruoalta enemmän, kuin ennen ja ravintolassa käydään entistä spontaanimmin.
Tutkimus oli määrällinen kyselytutkimus, joka toteutettiin huhtikuussa 2023. Kysely jaettiin helsinkiläisille vegaaneille Facebook-ryhmässä. Aluerajaus perustui ravintolan sijaintiin Helsingissä. Koska 20–44-vuotiaat käyvät eniten ravintolassa, tuli vastaajan kuulua kyseiseen ikäryhmään. Taustatietojen jälkeen kyselyssä kartoitettiin vastaajien syitä mennä ravintolaan sekä sitä, millä perusteella ravintola valikoituu. Tämän jälkeen kysyttiin mielipiteitä suunnitteilla olevaa vegaanista klassikkomenua kohtaan. Menu sisälsi alku-, pää- ja jälkiruoan. Näiden lisäksi kysyttiin, kuinka paljon menusta oltaisiin valmiita maksamaan, millaista ruokaa vegaanit haluavat syödä ravintolassa sekä kehitysehdotuksia
klassikkoravintolan toiminnan parantamiseen vegaaneille sopivammaksi.
Enemmistö vegaaneista hakeutui ravintolaan kokeilunhalusta ja valitsi ravintolan ruokalistan valikoiman perusteella. Yli puolet vastaajista voisivat ostaa tutkimuksen esimerkkialku- ja jälkiruoan. Kyselyn esimerkkipääruoka ei ollut vastaajien mielestä houkutteleva. Vastaajat kuitenkin kannattivat ideaa vegaanisesta klassikkomenusta ja olivat valmiita maksamaan siitä keskimäärin 44 €. Johtopäätöksenä klassikkomenun luominen vegaanisena vastaisi vegaanien tarpeisiin, kun annoksista tehtäisiin simppeleitä, proteiinipitoisia ja makumaailmaltaan suomalaisia klassikkoruokia jäljitteleviä. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää ravintolan ruokalistasuunnittelussa sekä markkinoinnissa ottaen huomioon tämän tutkimuksen kautta ilmenneet vegaanisen asiakassegmentin tarpeet.
Mielikuvat suomalaisesta klassikkoruoasta ovat muodostuneet historian kautta syntyneen ruokakulttuurin myötä. Suomalainen ruokakulttuuri muodostui sota-ajan elintarvikesäännöstelyn päätyttyä. Vuoden 1952 Helsingin olympialaisten aikaan ravintoloihin haluttiin suomalaisia perinneruokia, jotta ulkomaalaisetkin saisivat käsityksen suomalaisista ruoista. Klassikkoruokiin liittyy pitkä historia ja muuttumattomuus. Kasvisruoka oli suosiossa Suomessa 1900-luvun alussa ja 1990-luvulla perustettiin Suomen Vegaaniliitto ry. Vegaanit eivät käytä mitään eläinperäistä ravinnossaan tai esimerkiksi käyttämissään vaatteissa tai kosmetiikassa. Vegaanit koostavat ruokavalion korvaamalla maito- ja lihatuotteet kasvipohjaisilla tuotteilla. Ruoan eettisyyden ja ekologisuuden merkityksellisyyden kasvun myötä vegaanisuus alkoi näkymään myös ravintoloissa. Kuluttajat odottavat ravintolaruoalta enemmän, kuin ennen ja ravintolassa käydään entistä spontaanimmin.
Tutkimus oli määrällinen kyselytutkimus, joka toteutettiin huhtikuussa 2023. Kysely jaettiin helsinkiläisille vegaaneille Facebook-ryhmässä. Aluerajaus perustui ravintolan sijaintiin Helsingissä. Koska 20–44-vuotiaat käyvät eniten ravintolassa, tuli vastaajan kuulua kyseiseen ikäryhmään. Taustatietojen jälkeen kyselyssä kartoitettiin vastaajien syitä mennä ravintolaan sekä sitä, millä perusteella ravintola valikoituu. Tämän jälkeen kysyttiin mielipiteitä suunnitteilla olevaa vegaanista klassikkomenua kohtaan. Menu sisälsi alku-, pää- ja jälkiruoan. Näiden lisäksi kysyttiin, kuinka paljon menusta oltaisiin valmiita maksamaan, millaista ruokaa vegaanit haluavat syödä ravintolassa sekä kehitysehdotuksia
klassikkoravintolan toiminnan parantamiseen vegaaneille sopivammaksi.
Enemmistö vegaaneista hakeutui ravintolaan kokeilunhalusta ja valitsi ravintolan ruokalistan valikoiman perusteella. Yli puolet vastaajista voisivat ostaa tutkimuksen esimerkkialku- ja jälkiruoan. Kyselyn esimerkkipääruoka ei ollut vastaajien mielestä houkutteleva. Vastaajat kuitenkin kannattivat ideaa vegaanisesta klassikkomenusta ja olivat valmiita maksamaan siitä keskimäärin 44 €. Johtopäätöksenä klassikkomenun luominen vegaanisena vastaisi vegaanien tarpeisiin, kun annoksista tehtäisiin simppeleitä, proteiinipitoisia ja makumaailmaltaan suomalaisia klassikkoruokia jäljitteleviä. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää ravintolan ruokalistasuunnittelussa sekä markkinoinnissa ottaen huomioon tämän tutkimuksen kautta ilmenneet vegaanisen asiakassegmentin tarpeet.