Kokoonpanolinjan mobiilirobottien käytön optimointi simuloinnin avulla

Abstract

Tuottavuus on kansantalouden kannalta olennainen mittari. Tuottavuuden kehitys on raporttien mukaan ollut Suomessa pitkään hidasta. Suomen valtioneuvoston robotisoitumista käsittelevässä raportissa esitetään keinoja robotiikan osaamisen kehittämiseksi siten, että robotiikan ja automaation kasvattaminen kasvattaisi myös kansantaloutta. Opinnäytetyön alkuperäiseksi tavoitteeksi asetettiin löytää toimenpiteet ja ratkaisut toimeksiantajayrityksen tuotantoon investoitujen mobiilirobottien tehokkaaksi hyödyntämiseksi. Työ suunniteltiin toteutettavaksi nykyaikaista simulaatio-ohjelmistoa hyväksi käyttäen. Samalla pyrittiin tuomaan toimeksiantajayrityksessä esille simulaation etuja muutoksia suunnitellessa. Työn edetessä havaittiin, että simulaatio-ohjelmistolla pystytään selkeästi havainnollistamaan valmistusprosessista löydettyjä pullonkauloja. Vasta näiden hukkaa aiheuttavien prosessivaiheiden simuloinnin kautta löydettiin vaihtoehtoja havaittujen vaiheiden kehittämiseksi siten, että myös investoitujen mobiilirobottien lisäinvestoinnista olisi todellista hyötyä. Näiden tulosten pohjalta pystyttiin antamaan budjettiluoteinen kustannusarvio sekä alustava aikataulu muutosten toteuttamiseksi. Työ toteutettiin monimenetelmäisenä tutkimustyönä määrällisin ja laadullisin menetelmin. Työn kehittämisote toteuttaa konstruktiivisen tutkimuksen suuntauksen. Työn aikataulun takia lopullista muutosta ei käsitelty vaan tutkimustyön lopputuloksena luovutettiin yritykselle raportti konkreettisesta kehittämisehdotuksesta. Kehittämistutkimuksesta tehtävinä johtopäätöksenä voidaan sanoa, että simulaatio-ohjelmistoja hyödyntämällä kyetään suunnittelemaan, havainnollistamaan ja testaamaan tuotantoympäristön toimintaa sekä siihen sidoksissa olevia prosesseja. Ohjelmistojen hyödyntäminen vaatii kuitenkin aikaa sekä osaamista tuotannon kehittämisestä, mittaamisesta ja myös käytetyistä teknologioista. Työssä käytetyn ohjelmiston mahdollisuuksia käsiteltiin eri sidosryhmien kanssa. Kiinnostus ohjelmiston mahdollisuuksien hyödyntämisestä kävi ilmi selvästi ja työn jatkona onkin odotettavissa työn aikana syntyneen mallin jatkokehitystä sekä uusia projekteja.