Maanteiden hoitourakoiden laatulupauksien toimivuus

Abstract

Tutkimuksen toimeksiantajan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lakisääteisiin tehtäviin kuuluu maanteiden pito. Maanteiden kunnossapito kilpailutetaan viisivuotisina palvelusopimuksina. Vuodesta 2019 alkaen perinteisestä kokonaisurakkamallista siirryttiin kilpailuttamaan kaikki alkavat urakat uudella maanteiden hoitourakkamallilla. Maanteiden hoitourakka on tavoitehintainen kokonaisurakka. Laadulle on uudessa urakkamallissa annettu suuri painoarvo. Maanteiden hoitourakassa on hinnan lisäksi tarjouskilpailussa vaikuttavia laatuelementtejä; laatulupaukset ja henkilöarvioinnit. Laatulupaukset ovat nyt olleet osana urakoiden kilpailutusta viiden vuoden ajan. Kolmannelle kilpailutuskierrokselle 2021 alkaneisiin maanteiden hoitourakoihin laatulupauksiin tehtiin isompi päivitys.

Viiden vuoden aikana markkinatilanne on kehittynyt ja muokkautunut uuden urakkamallin mukaiseksi, eikä laatulupauksia ole juurikaan tutkittu niiden käyttöönoton jälkeen. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miksi laatulupaukset otettiin osaksi kilpailutusta, mitä haasteita lupausten muodostamisessa ja tulkinnoissa on kohdattu, ollaanko laatulupausten nykytilaan tyytyväisiä ja millaisia hyvien laatulupausten tulisi olla.

Laatulupausten käyttäjäkokemuksia olisi ollut mahdollista kerätä runsaasti laajalla suljetulla kyselyllä. Tutkimuksen tavoitteena oli kerätä henkilökohtaisia kokemusperäisiä vastauksia tutkimuskysymyksiin, joten aineistonhankintamenetelmäksi valikoitui asiantuntijahaastattelu. Haastateltaviksi valikoitiin viisi laatulupausten kanssa työskentelevää henkilöä. Jokaisen vastaajan lähestymiskulma laatulupauksiin on työnkuvansa puolesta erilainen.

Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituna eli haastatteluissa oli valmis kysymysrunko, johon haastateltava laati vastauksensa haastattelun pohjalta. Kyselyiden vastauksia käytettiin tutkimuksen aineistona. Haastatteluissa oli käytössä kahta erilaista kyselyrunkoa. Tuloksia vertailtiin erikseen tilaaja- ja hankintaorganisaation tuloksina ja hoitourakoiden parissa työskentelevien vastaajien tuloksina.

Tutkimuksessa saatiin selville, että tilaajaorganisaationkin sisällä osasta periaatteellisistakin asioista ollaan eri mieltä. Tämänhetkinen kilpailutilanne nähdään tilaaja- ja hankintaorganisaatiossa hyvin erilaisena kuin lupausten kanssa urakoissa työskentelevien henkilöiden keskuudessa. Tuloksista saatiin selville, että markkinatilanne on ajautunut siihen tilaan, että tarjouksien tasaisen korkealle tarjotut lupauspistemäärät ikään kuin kumoavat toisensa ja ison rahallisen painoarvon omaava laadullinen elementti sieventää itsensä pois tarjouskilpailusta. Tilaajan mukaan laatulupauksilla on iso rahallinen arvo, mutta tutkimuksessa kerätyn aineiston perusteella se ei näy vaikuta urakan työmäärään eikä heijastu konkreettisesti tienkäyttäjille. Lisäksi laatulupausten tulkintalinjausten koordinointi on ollut puutteellista ja näin ollen mahdollistanut urakoitsijoiden tahattoman eriarvoisen kohtelun.

Tutkimus antoi vastauksia tutkimuskysymyksiin. Yksittäisten lupausten tulkintahaasteisiin ei lupauksessa syvennytty kuin pintapuoleisesti, mutta tuloksiin voi kuitenkin olla tyytyväinen. Päällimmäisenä johtopäätöksenä tutkimus herätti jatkokysymyksiä. Ketä tai keitä varten lupaukset ovat olemassa ja palvelevatko ne enää tarkoituksessaan. Ne täyttävät alkuperäisen laadullisen elementin tehtävän, mutta onko osa lupauksista olemassa enää sen vuoksi, että voidaan todeta urakoitsijan hyvä toimintatapa tilaajan ansioksi. Tulosten pohjalta on mainittava, että laatulupausten ja niiden merkittävän nimellisen rahallisen arvon suurin vaikutus on todennäköisesti välillinen ja psykologinen. Tarkoitus näyttää asiakkaille ja sidosryhmille, että laatua arvostetaan ja siitä ollaan valmiita maksamaan.