Kehitysvammaisen aikuisen itsemääräämisoikeuden toteutuminen tuetussa asumisessa: kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Helenius, Reetta (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023051811665
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023051811665
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää tuetusti asuvan kehitysvammaisen aikuisen kokemusta itsemääräämisoikeuden toteutumisesta arjessa sekä työntekijöiden näkemystä kehitysvammaisen aikuisen itsemääräämisoikeuden toteutumisesta tuetussa asumisessa. Työn tavoitteena oli lisätä tietoisuutta itsemääräämisoikeuden merkityksestä ja sen tukemisen keinoista kehitysvammaisen ihmisen arjessa.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena ja aineisto haettiin CINAHL Ultimate ja Pubmed tietokannoista. Aineistoksi valikoitui yhteensä viisi tutkimusartikkeli, joista neljä valittiin tietokantoihin tehdyistä hauista. Lisäksi yksi tutkimusartikkeli otettiin aineistoon tietokantahakujen ulkopuolelta. Aineisto analysoitiin käyttämällä teema-analyysia, jonka avulla aineistosta muodostettiin neljä teemaa: hallinnan kokemus, itsenäisyyden, vapauden ja osallisuuden kokemus, oikeuksien tunteminen ja toteutuminen sekä työntekijän näkökulma.
Ensimmäisenä tutkimustehtävänä selvitettiin miten aikuinen (25–67-vuotias) kehitysvammainen ihminen kokee itsemääräämisoikeuden toteutumisen arjessa. Tutkimusaineiston tulosten perusteella itsemääräämisoikeus toteutui asumisympäristössä ja arjessa osittain. Vaikka valinnan mahdollisuuksia oli ja tuettu asuminen lisäsi tunnetta vapaudesta ja itsenäisyydestä, liittyi siihen myös esteitä, jotka liittyivät muun muassa muiden antamaan tukeen, taloudelliseen tilanteeseen, tiedonsaantiin ja asenteisiin kehitysvammaisia kohtaa.
Toisessa tutkimustehtävässä selvitettiin mikä työntekijän näkemys oli itsemääräämisoikeuden toteutumisesta kehitysvammaisen aikuisen arjessa ja miten itsemääräämisoikeuden toteutumista voidaan tukea. Tutkimusaineiston perusteella työntekijän tuella oli iso merkitys päätösten tekemisessä ja erityisesti kehitysvammaiset ihmiset arvostivat luottamusta työntekijän ja kehitysvammaisen välillä. Jossakin määrin tuloksissa oli nähtävillä holhoava asenne kehitysvammaisia ihmisiä kohtaan ja ristiriita siinä, mihin henkilö itse koki pystyvänsä, ja mihin muut näkivät hänen pystyvän. Työntekijöiden tärkeimmäksi piirteeksi nostettiin taito kuunnella ja olla läsnä.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena ja aineisto haettiin CINAHL Ultimate ja Pubmed tietokannoista. Aineistoksi valikoitui yhteensä viisi tutkimusartikkeli, joista neljä valittiin tietokantoihin tehdyistä hauista. Lisäksi yksi tutkimusartikkeli otettiin aineistoon tietokantahakujen ulkopuolelta. Aineisto analysoitiin käyttämällä teema-analyysia, jonka avulla aineistosta muodostettiin neljä teemaa: hallinnan kokemus, itsenäisyyden, vapauden ja osallisuuden kokemus, oikeuksien tunteminen ja toteutuminen sekä työntekijän näkökulma.
Ensimmäisenä tutkimustehtävänä selvitettiin miten aikuinen (25–67-vuotias) kehitysvammainen ihminen kokee itsemääräämisoikeuden toteutumisen arjessa. Tutkimusaineiston tulosten perusteella itsemääräämisoikeus toteutui asumisympäristössä ja arjessa osittain. Vaikka valinnan mahdollisuuksia oli ja tuettu asuminen lisäsi tunnetta vapaudesta ja itsenäisyydestä, liittyi siihen myös esteitä, jotka liittyivät muun muassa muiden antamaan tukeen, taloudelliseen tilanteeseen, tiedonsaantiin ja asenteisiin kehitysvammaisia kohtaa.
Toisessa tutkimustehtävässä selvitettiin mikä työntekijän näkemys oli itsemääräämisoikeuden toteutumisesta kehitysvammaisen aikuisen arjessa ja miten itsemääräämisoikeuden toteutumista voidaan tukea. Tutkimusaineiston perusteella työntekijän tuella oli iso merkitys päätösten tekemisessä ja erityisesti kehitysvammaiset ihmiset arvostivat luottamusta työntekijän ja kehitysvammaisen välillä. Jossakin määrin tuloksissa oli nähtävillä holhoava asenne kehitysvammaisia ihmisiä kohtaan ja ristiriita siinä, mihin henkilö itse koki pystyvänsä, ja mihin muut näkivät hänen pystyvän. Työntekijöiden tärkeimmäksi piirteeksi nostettiin taito kuunnella ja olla läsnä.