Sociala former av fysisk aktivitet och dess påverkan på ungdomars psykiska välmående: - en kvalitativ studie

Abstract

Arbetets syfte grundar sig kring fysisk aktivitet i sociala miljöer och dess påverkan på ungdomars välmående. Psykisk ohälsa samt ensamhet blir ofta nämnda i studien, eftersom de primära frågeställningarna i arbetet handlar om hur motion i sociala miljöer kan främja ungdomars psykiska välmående samt hjälpa ungdomar som upplever ensamhet. För att finna svar på arbetets frågeställningar använde jag mig av tidigare forskning samt kvalitativa intervjuer med fem privatpersoner som deltar i någon form av fysisk aktivitet i en social miljö. Fyra av dessa respondenter anser att deras träning är en hobby, medan en respondent tävlar på hög nivå.

Resultatet som kom fram från både tidigare forskning samt de kvalitativa intervjuerna var att den sociala aspekten kan ha ytterst positiva effekter på ungdomars välmående. En anledning till detta beror på att man tränar längre och effektivare då man befinner sig i en social miljö och detta bidrar med en effektiv ångestdämpande effekt efter träningen. Den sociala miljön bidrar också med en känsla av samhörighet, vilket har en positiv effekt på välmående.

Opinnäytetyön tarkoitus perustuu fyysiseen aktiivisuuteen sosiaalisissa ympäristöissä ja sen vaikutuksiin nuorten hyvinvointiin. Mielen sairaus ja yksinäisyys mainitaan tutkimuksessa usein, koska työn ensisijaiset kysymykset ovat siitä, kuinka sosiaalisissa ympäristöissä liikkuminen voi edistää nuorten henkistä hyvinvointia ja auttaa yksinäisyyttä kokevia nuoria. Löytääkseni vastauksia työn kysymyksiin käytin aiempia tutkimuksia ja laadullisia haastatteluja viiden yksityishenkilön kanssa, jotka osallistuvat johonkin liikuntamuotoon sosiaalisessa ympäristössä. Näistä neljä pitää harjoitteluaan harrastuksena, kun taas yksi vastaaja kilpailee korkealla tasolla.

Sekä aikaisemmista tutkimuksista että laadullisista haastatteluista kävi ilmi että sosiaalisella näkökulmalla voi olla erittäin myönteisiä vaikutuksia nuorten hyvinvointiin. Yksi syy tähän on se, että harjoittelet pidempään ja tehokkaammin ollessasi sosiaalisessa ympäristössä, mikä edistää tehokkaasti ahdistusta lievittävää vaikutusta harjoituksen jälkeen. Myös sosiaalinen ympäristö edistää yhteenkuuluvuuden tunnetta, jolla on positiivinen vaikutus hyvinvointiin.

The purpose of this study is based around physical activity in social environments and its impact on young people's well-being. Mental illness and loneliness are often mentioned in the study, since the primary questions in the study are about how exercise in social environments can promote young people's mental well-being and help young people who experience loneliness.To find answers to the primary questions that this study revolves around, I used previous research and qualitative interviews with five private individuals who participate in some form of physical activity in a social environment. Four of these respondents consider their training to be a hobby, while one respondent competes at a high level.

The result that emerged from both previous research and the qualitative interviews was that the social aspect can have extremely positive effects on young people's well-being. One reason for this is that you train longer and more efficiently when you are in a social environment, and this contributes to an effective anxiety-relieving effect after training. The social environment also contributes to a sense of belonging, which has a positive effect on well-being.