Maahanmuuttajan näkökulma digitaalisiin palveluihin
Jimale, Muhyadin Hasan (2023)
Jimale, Muhyadin Hasan
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052212663
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052212663
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tarkastellaan digitaalisen palvelun maahanmuuttajan näkökulmaa digitaalisiin palveluihin. Heidän näkökulmastaan esimerkiksi OmaKela-asiointipalvelu, Omakanta, Te-palvelut ja muut digitaaliset viranomaispalvelut ovat tärkeitä.
Opinnäytetyö alkaa maahanmuuttajien määrän kasvusta Suomessa. Ulkomaalaistaustaisten määrä on kasvanut tasaisesti kahden viime vuosikymmenen ajan. Vuonna 2021 alle 470 000 henkilöä Suomen väestöstä oli ulkomaalaistaustaisia, mikä vastasi 8,5 prosenttia väestöstä. Käsitellään myös maahanmuuton käsitettä sekä käytettävyyden ja sen merkityksen yhteyttä digitaalisiin palveluihin ja niiden saavutettavuuteen.
Tutkimusta varten haastateltiin kuutta eri henkilöä, joilla oli erilainen koulutustausta peruskoulusta korkeakoulutettuihin, sekä miehiä että naisia. Lisäksi tehtiin kyselytutkimus, jonka avulla selvitettiin palveluiden käyttökokemuksia Google Forms -työkalulla. Kyselytutkimuksesta selvisi, että 31,3 % vastaajista ilmoitti, että OmaKela-asiointipalvelun käyttö on vaikeaa, eikä tiedetä, johtuuko tämä suomen kielitaidosta vai käyttöliittymään liittyvistä asioista. 25 % vastaajista ilmoitti kohtaavansa haasteita digitaalisten palveluiden käytössä Suomessa.
Yksi yleisimmistä haasteista on suomenkielisten ohjeiden ja käyttöliittymien ymmärtäminen, sillä kielitaito ei välttämättä ole vielä kovin vahva. Tämä voi johtaa siihen, että tarvittavan tiedon löytäminen voi olla vaikeaa. Kaikki haastateltavat olivat kiinnostuneita aiheesta, koska he sanoivat sen olevan ensimmäinen kerta, kun heitä pyydetään kertomaan näkemyksiään omalla äidinkielellään. Vaikka he törmäsivät esimerkiksi Kelan kyselyyn, joka liittyy palvelun kehittämiseen, he eivät ymmärtäneet mistä siinä oli kyse.
Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää digitaalisten palveluiden kehittämisessä ja suunnittelussa, jotta palvelut ovat kaikkien käyttäjien saavutettavissa ja käytettävissä. Tulevaisuudessa onkin tärkeää jatkaa tutkimusta maahanmuuttajien kokemuksista ja tarpeista digitaalisten palveluiden käytössä, jotta heidän näkökulmansa ja tarpeensa otetaan paremmin huomioon.
Opinnäytetyö alkaa maahanmuuttajien määrän kasvusta Suomessa. Ulkomaalaistaustaisten määrä on kasvanut tasaisesti kahden viime vuosikymmenen ajan. Vuonna 2021 alle 470 000 henkilöä Suomen väestöstä oli ulkomaalaistaustaisia, mikä vastasi 8,5 prosenttia väestöstä. Käsitellään myös maahanmuuton käsitettä sekä käytettävyyden ja sen merkityksen yhteyttä digitaalisiin palveluihin ja niiden saavutettavuuteen.
Tutkimusta varten haastateltiin kuutta eri henkilöä, joilla oli erilainen koulutustausta peruskoulusta korkeakoulutettuihin, sekä miehiä että naisia. Lisäksi tehtiin kyselytutkimus, jonka avulla selvitettiin palveluiden käyttökokemuksia Google Forms -työkalulla. Kyselytutkimuksesta selvisi, että 31,3 % vastaajista ilmoitti, että OmaKela-asiointipalvelun käyttö on vaikeaa, eikä tiedetä, johtuuko tämä suomen kielitaidosta vai käyttöliittymään liittyvistä asioista. 25 % vastaajista ilmoitti kohtaavansa haasteita digitaalisten palveluiden käytössä Suomessa.
Yksi yleisimmistä haasteista on suomenkielisten ohjeiden ja käyttöliittymien ymmärtäminen, sillä kielitaito ei välttämättä ole vielä kovin vahva. Tämä voi johtaa siihen, että tarvittavan tiedon löytäminen voi olla vaikeaa. Kaikki haastateltavat olivat kiinnostuneita aiheesta, koska he sanoivat sen olevan ensimmäinen kerta, kun heitä pyydetään kertomaan näkemyksiään omalla äidinkielellään. Vaikka he törmäsivät esimerkiksi Kelan kyselyyn, joka liittyy palvelun kehittämiseen, he eivät ymmärtäneet mistä siinä oli kyse.
Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää digitaalisten palveluiden kehittämisessä ja suunnittelussa, jotta palvelut ovat kaikkien käyttäjien saavutettavissa ja käytettävissä. Tulevaisuudessa onkin tärkeää jatkaa tutkimusta maahanmuuttajien kokemuksista ja tarpeista digitaalisten palveluiden käytössä, jotta heidän näkökulmansa ja tarpeensa otetaan paremmin huomioon.