Alustatalouden mahdollisuudet biopohjaisten raaka-aineiden arvoketjussa

Abstract

Biotalous käyttää uusiutuvia luonnonvaroja jalostaakseen niistä ravintoa, tuotteita, palveluita ja energiaa. Useita uusiutuvia luonnonvaroja täytyy kuitenkin käyttää resurssitehokkaasti. Biopohjaisia raaka-aineita saadaan myös esimerkiksi maa- ja metsätalouden sekä elintarviketeollisuuden sivuvirroista. Uudet teknologiat mahdollistavat raaka-aineiden tuotannon esimerkiksi bioreaktoreissa tai kerrosviljelmillä.

Nykyään alustataloudessa viitataan pääsääntöisesti internet- ja sovelluspohjaisiin digitaalisiin alustoihin. Ne kohtauttavat eri toimijoita sekä mahdollistavat osapuolten välisen tiedon, hyödykkeiden ja palveluiden vaihdannan tai jakamisen.

Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia millainen digitaalinen alusta olisi tärkeä biopohjaisten raaka-aineiden arvoketjussa ja mitä mieltä bio- ja kiertotalousalan toimijat olisivat alustantarpeesta ja käytöstä. Biopohjaisten raaka-aineiden arvoketjussa digitaalinen alusta mahdollistaisi osapuolten välisen vuorovaikutuksen ja edistäisi siten verkostovaikutusten, uusien toisiaan tukevien tuotantoketjujen ja innovaatioiden syntymistä. Opinnäytetyö tehtiin HAMK Smart -tutkimusyksikön toimeksiannosta osana Bioraaka-aineosaamisen keskus (BIO-OSAKE) -hanketta.

Opinnäytetyön aineisto kerättiin kyselytutkimuksen avulla. Kyselyn vastausten perusteella koettiin tärkeäksi, että alustalla olisi mukana eri toimijoita. Alkutuotanto ja jalostus käyttäisivät alustaa todennäköisemmin raaka aineiden myyntiin. Tutkimus- ja järjestötoiminta puolestaan painottivat vastauksissaan tiedon jakamista sekä osaamisen näkyvyyden parantamista. Kyselyn jatkoksi kaavailtu haastatteluosuus jäi toteutumatta. Jatkokehitystä ajatellen näkökulmana voisi olla biopohjaisten raaka aineiden jalostamiseen liittyvä avoin yhteistyö ja biomassoihin liittyvän avoimen datan hyödyntäminen.

Bioeconomy uses renewable natural resources to refine and transform them into food, products, services, and energy. However, several renewable natural resources need to be used resource-efficiently. Among other things, bio-based raw materials are also obtained from side streams from agriculture, forestry, and the food industry. New technologies enable the production of raw materials in, for example, bioreactors or vertical farming.

Today, the platform economy is mainly referred to internet and application-based digital platforms. They confront different actors and enable the exchange or sharing of information, commodities, and services between the parties.

The aim of this thesis was to study what kind of digital platform would be important in the bio-based raw materials value chain and what would be the opinion of bio- and circular economy operators about the need and use of the digital platform. In the bio-based raw materials value chain, a digital platform would enable interaction between the parties and thus promote network effects, new renewed production chains, and innovations. The thesis was commissioned by the HAMK Smart Research Unit as part of the Center of competence for bio-based raw materials (BIO-OSAKE) Project.

The material for the thesis was collected using a survey. Based on the responses to the survey, it was considered important that the platform involved different actors. Depending on primary production and processing, the platform would be more likely to be used for the sale of raw materials. Research and organisational activities, on the other hand, focused more on sharing information and improving the visibility of competence and know-how. The interview part planned as a follow-up to the survey was not achieved. Finally, for further development, open co-operation related to the processing of bio-based raw materials and the utilisation of open data related to biomass could be considered.