Ministeriön vastuualueen sisäisen assistenttityön kehittämistoiminnan tulokset työn arjessa
Pirttisalo, Juulia (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052212693
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052212693
Tiivistelmä
Assistenttityö on murroksessa digitalisaation ja työmaailman muuttuvien tarpeiden myötä. Työn murros edellyttää muutoskyvykkyyttä, jossa työntekijöiden oman työn johtaminen ja kehittäminen nousevat erityisen arvokkaaseen asemaan.
Opinnäytetyössäni tutkin ministeriön vastuualueen sisäisen assistenttityön, työntekijälähtöisesti toteutetun kehittämistoiminnan lopputuloksen toteutumista assistenttien ja asiantuntijoiden työn arjessa. Tutkimuskohteenani oli opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakoulu- ja tiedepolitiikan vastuualue. Heillä assistenttitiimi kehitti omia työprosessejaan toimeksiantomallimuutoksella, eli malli, jolla asiantuntijat välittävät assistenteille toimeksiantoja. Uudessa toimintamallissa keskitettiin kaikki toimeksiannot tulemaan yhteen, yhteissähköpostilaatikkoon, josta assistentit keskenään sopimiensa sääntöjen mukaisesti ottavat toimeksiantoja vastaan.
Kehittämistoiminnan taustalla oli tarve tasoittaa työmäärää assistenttitiimin kesken, keventää työn kuormitusta ja vähentää työn haavoittuvaisuutta poissaolojen tilanteissa. Asiantuntijoille toimeksiantomallimuutoksen toivottiin näkyvän työn arjen sujuvoittamisena: assistenttiapua tarvitessa he lähettävät toimeksiannon yhteen sähköpostiosoitteeseen, jonka jälkeen voivat luottaa, että asia on hoidossa.
Tutkimuksessani halusin perehtyä siihen, miten toimeksiantomallimuutos on vaikuttanut sen kummankin osapuolen työn arkeen, millaisia ajatuksia muutos on ylipäätään herättänyt ja miten siinä mahdollisesti ilmeneviä haasteita voitaisiin kehittää.
Tietoperustassa käsittelen assistenttityötä, työn murroksen trendejä ja niiden vaikutusta assistenttityöhön. Lisäksi perehdyn kehittämistoiminnan malleihin ja kehittämistyön toteuttamiseen työpaikalla.
Opinnäytetyö on toteutettu tutkimustyyppisenä, laadullista eli kvalitatiivista tutkimustapaa käyttäen. Tutkimusmenetelmä oli kahdenkeskisinä toteutetut puolistrukturoidut teemahaastattelut. Haastattelin tutkimusta varten kuutta henkilöä; muutoksen kumpiakin osapuolia: assistentteja ja asiantuntijoita. Toteutin haastattelut alkukeväästä 2023.
Tutkimusaineiston perusteella tulin siihen johtopäätökseen, että toimeksiantomallimuutos on vaikuttanut lähes pelkästään positiivisesti sen osallisten työn arkeen. Assistenttien keskuudessa työmäärä on tasoittunut, työn kuormitus keventynyt ja poissaolotilanteiden aiheuttamaa haavoittuvaisuutta saatu vähennettyä. Asiantuntijoiden keskuudessa muutos on joko sujuvoittanut heidän työtään tai sen ei olla koettu vaikuttaneen heihin. Toimeksiantomallia voitaisi mahdollisesti kehittää entisestään lisäämällä viestintää assistenttien ja asiantuntijoiden välillä toimintamalliin liittyen.
Opinnäytetyössäni tutkin ministeriön vastuualueen sisäisen assistenttityön, työntekijälähtöisesti toteutetun kehittämistoiminnan lopputuloksen toteutumista assistenttien ja asiantuntijoiden työn arjessa. Tutkimuskohteenani oli opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakoulu- ja tiedepolitiikan vastuualue. Heillä assistenttitiimi kehitti omia työprosessejaan toimeksiantomallimuutoksella, eli malli, jolla asiantuntijat välittävät assistenteille toimeksiantoja. Uudessa toimintamallissa keskitettiin kaikki toimeksiannot tulemaan yhteen, yhteissähköpostilaatikkoon, josta assistentit keskenään sopimiensa sääntöjen mukaisesti ottavat toimeksiantoja vastaan.
Kehittämistoiminnan taustalla oli tarve tasoittaa työmäärää assistenttitiimin kesken, keventää työn kuormitusta ja vähentää työn haavoittuvaisuutta poissaolojen tilanteissa. Asiantuntijoille toimeksiantomallimuutoksen toivottiin näkyvän työn arjen sujuvoittamisena: assistenttiapua tarvitessa he lähettävät toimeksiannon yhteen sähköpostiosoitteeseen, jonka jälkeen voivat luottaa, että asia on hoidossa.
Tutkimuksessani halusin perehtyä siihen, miten toimeksiantomallimuutos on vaikuttanut sen kummankin osapuolen työn arkeen, millaisia ajatuksia muutos on ylipäätään herättänyt ja miten siinä mahdollisesti ilmeneviä haasteita voitaisiin kehittää.
Tietoperustassa käsittelen assistenttityötä, työn murroksen trendejä ja niiden vaikutusta assistenttityöhön. Lisäksi perehdyn kehittämistoiminnan malleihin ja kehittämistyön toteuttamiseen työpaikalla.
Opinnäytetyö on toteutettu tutkimustyyppisenä, laadullista eli kvalitatiivista tutkimustapaa käyttäen. Tutkimusmenetelmä oli kahdenkeskisinä toteutetut puolistrukturoidut teemahaastattelut. Haastattelin tutkimusta varten kuutta henkilöä; muutoksen kumpiakin osapuolia: assistentteja ja asiantuntijoita. Toteutin haastattelut alkukeväästä 2023.
Tutkimusaineiston perusteella tulin siihen johtopäätökseen, että toimeksiantomallimuutos on vaikuttanut lähes pelkästään positiivisesti sen osallisten työn arkeen. Assistenttien keskuudessa työmäärä on tasoittunut, työn kuormitus keventynyt ja poissaolotilanteiden aiheuttamaa haavoittuvaisuutta saatu vähennettyä. Asiantuntijoiden keskuudessa muutos on joko sujuvoittanut heidän työtään tai sen ei olla koettu vaikuttaneen heihin. Toimeksiantomallia voitaisi mahdollisesti kehittää entisestään lisäämällä viestintää assistenttien ja asiantuntijoiden välillä toimintamalliin liittyen.