Näkökulmia kaksikielisen varhaiskasvatuksen toteuttamiseen

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten vanhemmat ja varhaiskasvatuksen henkilöstö kokevat kaksikielisen varhaiskasvatuksen Loviisan kaupungin kaksikielisissä ryhmissä. Näissä ryhmissä kielinä oli suomi ja ruotsi, mutta ryhmissä oli myös äidinkieleltään muun kielisiä lapsia. Loviisan kaupungin alueella ovat kaksikieliset ryhmät vähentyneet ja tämä tutkimus voisi toimia keskustelun herättäjänä niin päättäjien kuin vanhempienkin keskuudessa. Kaksikielisyyttä voidaan toteuttaa usealla tavalla, joista suppein on kielirikasteinen varhaiskasvatus, mikä tutustuttaa lapsen toiseen kieleen ja herättää hänen mielenkiintonsa sitä kohtaan. Toisessa ääripäässä on kielikylpytoiminta, missä käytetään vain lapselle ”vierasta” kieltä. Siinä välissä on ”muu laajamittainen kaksikielinen varhaiskasvatus”, mikä on tämän tutkimuksen kohteena.

Tutkimuksen pohjana on teoreettista tietoa ja aiempia tutkimuksia, jotka määrittivät tutkimuksessa esitetyt kysymykset. Teoriaosuuteen kuului kaksikielisyyden tutkimusten ohella oleellisesti Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet, mikä määrittää valtakunnallisesti myös varhaiskasvatuksen kielen ja mahdollisen monikielisyyden. Opinnäytetyön oleellisena osana oleva Webropol-kysely jaettiin Facebookin kautta kaksikielisessä varhaiskasvatuksessa olevien ja olleiden lasten vanhemmille. Kaksikielisessä varhaiskasvatuksessa toimiville ja toimineille kasvattajille laadittu kysely jaettiin Loviisan kaupungin sisäisessä sähköpostissa.

Tutkimuksen keskeisinä tuloksina ilmeni, että sekä henkilöstö että vanhemmat kokivat monet kaksikielisen varhaiskasvatuksen käytännöt, toiminnot ja vaikutukset samansuuntaisina, vaikka toki poikkeamaakin löytyi. Sekä vanhempien että henkilöstön kokemukset olivat pääsääntöisesti hyviä. Tutkimuksessa ilmeni myös varhaiskasvattajien tarve koulutukseen ja toisen kieliseen materiaaliin.

Tutkimuksen tuloksissa nähdään yhteenveto vastauksista ja pohditaan niiden herättämiä kysymyksiä ja ajatuksia. Kaksikielisestä varhaiskasvatuksesta on tärkeää keskustella, jotta varhaiskasvatuksen ammattilaiset tietävät, mitä vanhemmat toivovat ja miten he kokevat varhaiskasvattajien toiminnan, jolloin myös kaksikielisen varhaiskasvatuksen kehittäminen on mahdollista.