Työn kuormittavuus OP:n Tukipalveluissa

Abstract

Haitallinen kuormitus on yleistynyt työpaikoilla ja sen taustalla voi olla useita syitä. Liiallinen ja pitkittynyt työkuormitus on haitallista työntekijän terveydelle ja työkyvylle. Siksi kuormituksen tunnistaminen ajoissa on tärkeää, jotta kuormitus pysyy hallinnassa ja työntekijä pystyy ennaltaehkäisemään kuormitustaan.

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia työn psykososiaalisia kuormitustekijöitä ja sen ilmenemistä OP Ryhmän keskusyhteisön, OP Osuuskunnan Tukipalveluissa. Tutkimuksen pohjalta voitiin selvittää, miten työpaikalla kuormittavuutta ilmenee ja miten sitä voidaan eri keinoin vähentää. Tavoitteena oli myös selvittää millä tavoin työpaikan tarjoamaa tukea voisi hyödyntää.

Tässä opinnäytetyössä keskityttiin psykososiaalisiin kuormitustekijöihin, koska niiden esiintyvyys organisaatiossa on yleisempää ja fyysinen kuormitus on helpompi tunnistaa ja siten ongelmiin puuttua. Psykososiaalisella kuormittavuudella tarkoitetaan työn sisältöön ja järjestelyihin sekä sosiaaliseen toimivuuteen liittyviä kuormitustekijöitä. Nämä tekijät voivat aiheuttaa haitallista kuormitusta työssä ja johtaa työuupumukseen.

Tämä opinnäytetyötutkimus on määrällinen eli kvantitatiivinen tutkimus, jossa hyödynnetään myös laadullisia menetelmiä. Teoreettisessa tietoperustassa keskitytään tutkimaan työn kuormittavuuden syitä ja seurauksia sekä työuupumusta ja stressiä. Tietoperustassa syvennytään myös työhyvinvointiin ja työelämän muutoksiin. Menetelmänä käytettiin verkkokyselyä, johon vastasi 39 henkilöä Tukipalveluista. Kysely koostui määrällisistä sekä laadullisista kysymyksistä.

Tutkimuksen teoriaosuudessa kävi ilmi, että psykososiaalisia kuormitustekijöitä on useita ja ne voivat esiintyä samanaikaisesti. Kyselytutkimuksessa selvisi, että yleisimpiä kuormitustekijöitä ovat työn keskeytyminen, usean eri työtehtävän hoitaminen samanaikaisesti, liiallinen työmäärä sekä epäselvyydet työtehtävissä ja vastuissa.

Kehittämiskohteiksi nousivat kuormituksen juurisyihin perehtyminen ja tarve päivittää työyhteisössä ohjeita kuormituksen hallintaan ja avun piiriin hakeutumiseen. Ennaltaehkäisevää toimintaa toivottiin työyhteisössä kuormittavuuden hallintaan.

Yhteenvetona voidaan todeta, että kuormittavuuden kokemisessa oli eroja tiimien ja tehtävänimikkeiden välillä. Kuitenkin samat teemat nousivat vastauksissa esille tiimistä tai tehtävänimikkeestä riippumatta. Kaikkiin tutkimuskysymyksiin saatiin vastaukset ja näin ollen tutkimuksen tavoitteet saavutettiin.