Asiakasymmärrys koulutuspalvelun käyttöarvona : KeKo Kehittävä Koulutusohjelma
Tuhkanen-Mattila, Marja-Sinikka (2014)
Tuhkanen-Mattila, Marja-Sinikka
Tampereen ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014062513226
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014062513226
Tiivistelmä
Arkinen asiakasymmärrys koulutuspalvelun käyttöarvona (Kehittävä Koulutus yhteistyössä yritysten kanssa, KeKo) -kehittämistehtävässä tarkastellaan, analysoidaan ja kuvataan koulutusalalla toimivan yrityksen palveluliiketoimintaa. Tavoitteena on lisätä yrityksen asiakasymmärrystä. Asiakasymmärrys sisältää käsitykset asiakaskokemuksesta ja arvoprosesseista, asiakaskannattavuudesta sekä asiakkaan osallistumisesta ja osallistamisesta. Tutkimuksen yhteydessä asiakkailta kerättiin palvelun kehitysideoita sekä koulutusprosessista tehtiin kuvaus Blueprint -kaaviomallin avulla. Työn tuloksia, näkemyksiä ja kehittämisideoita tullaan hyödyntämään palvelujen tuotteistamisessa, koulutuspalvelupolkuja ja koulutusohjelmia uudistettaessa.
Tämä työ on laadullinen tutkimus. Tiedonhankintamenetelmänä on käytetty teemahaastatteluja ja kyselyä. Haastattelujen taustalla on holistinen ihmiskäsitys, jossa ihminen ymmärretään yhteiskunnallisena, kulttuurisena ja sosiaalisena olentona, mutta siten, että elämäntilanteen kokonaishahmo on aina yksilöllinen. Tutkimushenkilöitä on yhteensä 36, joista insinöörejä tai diplomi-insinöörejä 32. Koulutusyrityksen henkilökuntaa ja asiakasyritysten työnohjaajia on myös haastateltu. Tutkimusaineisto on eräänlaisia todistuksia siitä, miten asiat ovat todellisuudessa. Aineisto on yhtä moniulotteista kuin elämä itse. Asiakkaan on annettu puhua omassa asiassaan asiantuntijana. Aineiston sisältöanalyysi perustuu seuraaviin teemoihin: palvelun arvo ja hyöty, asiakasymmärrys, palvelujen yhteistuottaminen käytännössä. Aineistoa on peilattu myötäillen Morris Holbrook’n näkemykseen arvon kokemuksellisesta luonteesta sekä Maslowin tarvehierarkiaan.
Asiakasymmärrys ja kattava asiakastieto ovat palveluliiketoiminnan kehittämisen resurssi silloin, kun yrityksellä on selkeä näkemys siitä, millaisen ja minkä laatutasoisen asiakasymmärryksen avulla palveluliiketoimintaa voi aidosti kehittää. Asiakastietoa on kerättävä, tallennettava, jalostettava ja jaettava. Asiakaskeskeisen työn on oltava suunnitelmallista ja lähellä arjen palvelutoimintaa. Työssäoppimisella ja verkostoitumisella on merkittävä rooli KeKo -koulutuksessa. Työssäoppimispaikan löytyminen ja työtehtävissä onnistuminen ovat kriittisiä koulutuspolkuun liittyviä vaiheita. Haasteena on työhön perehdyttäminen ja ohjaus yrityksessä. Yritys voi luoda arvoa yhteistyössä koulutettavan kanssa ja näin hyötyä valmennusprojektista. Koulutuksen valintatilanteessa koulutuksen järjestäjän tulee olla tarkkana. Heterogeeninen ryhmä ei tue vertaisoppimista. Sujuva yhteistyö ja viestintä kaikkien koulutushankkeen osapuolten (tilaaja, tuottaja, koulutettavat, yhteistyöyritykset) välillä ja koulutettavan mahdollisuus vaikuttaa opetuksen sisältöön ovat myös koulutuspolun kriittisiä piirteitä. Sosiaalisen median hyödyntäminen on luonteva osa koulutuspalvelua. Asiantuntijaluentoja arvostetaan erityisesti ja lähiopetusta toivotaan lisää. Mielenkiintoinen havainto on se, että valmennettavien arvostuksissa on melkoisesti yksilöllisiä eroja, kun kyseessä on tietty valmennettavien kohderyhmä – toisin kuin oletetaan olevan.
Tämä työ on laadullinen tutkimus. Tiedonhankintamenetelmänä on käytetty teemahaastatteluja ja kyselyä. Haastattelujen taustalla on holistinen ihmiskäsitys, jossa ihminen ymmärretään yhteiskunnallisena, kulttuurisena ja sosiaalisena olentona, mutta siten, että elämäntilanteen kokonaishahmo on aina yksilöllinen. Tutkimushenkilöitä on yhteensä 36, joista insinöörejä tai diplomi-insinöörejä 32. Koulutusyrityksen henkilökuntaa ja asiakasyritysten työnohjaajia on myös haastateltu. Tutkimusaineisto on eräänlaisia todistuksia siitä, miten asiat ovat todellisuudessa. Aineisto on yhtä moniulotteista kuin elämä itse. Asiakkaan on annettu puhua omassa asiassaan asiantuntijana. Aineiston sisältöanalyysi perustuu seuraaviin teemoihin: palvelun arvo ja hyöty, asiakasymmärrys, palvelujen yhteistuottaminen käytännössä. Aineistoa on peilattu myötäillen Morris Holbrook’n näkemykseen arvon kokemuksellisesta luonteesta sekä Maslowin tarvehierarkiaan.
Asiakasymmärrys ja kattava asiakastieto ovat palveluliiketoiminnan kehittämisen resurssi silloin, kun yrityksellä on selkeä näkemys siitä, millaisen ja minkä laatutasoisen asiakasymmärryksen avulla palveluliiketoimintaa voi aidosti kehittää. Asiakastietoa on kerättävä, tallennettava, jalostettava ja jaettava. Asiakaskeskeisen työn on oltava suunnitelmallista ja lähellä arjen palvelutoimintaa. Työssäoppimisella ja verkostoitumisella on merkittävä rooli KeKo -koulutuksessa. Työssäoppimispaikan löytyminen ja työtehtävissä onnistuminen ovat kriittisiä koulutuspolkuun liittyviä vaiheita. Haasteena on työhön perehdyttäminen ja ohjaus yrityksessä. Yritys voi luoda arvoa yhteistyössä koulutettavan kanssa ja näin hyötyä valmennusprojektista. Koulutuksen valintatilanteessa koulutuksen järjestäjän tulee olla tarkkana. Heterogeeninen ryhmä ei tue vertaisoppimista. Sujuva yhteistyö ja viestintä kaikkien koulutushankkeen osapuolten (tilaaja, tuottaja, koulutettavat, yhteistyöyritykset) välillä ja koulutettavan mahdollisuus vaikuttaa opetuksen sisältöön ovat myös koulutuspolun kriittisiä piirteitä. Sosiaalisen median hyödyntäminen on luonteva osa koulutuspalvelua. Asiantuntijaluentoja arvostetaan erityisesti ja lähiopetusta toivotaan lisää. Mielenkiintoinen havainto on se, että valmennettavien arvostuksissa on melkoisesti yksilöllisiä eroja, kun kyseessä on tietty valmennettavien kohderyhmä – toisin kuin oletetaan olevan.
