Budjetointiprosessin kehittäminen kuntayhtymässä

Abstract

Opinnäytetyön tutkimuksen tavoitteena on tutkia organisaation budjetointiprosessin kehittämistä. Tutkimuksen kohdeorganisaationa on kuntayhtymä. Budjetoinnin kehittämistä tutkitaan kuvaamalla ensin budjetointiprosessin nykytila ja tutkimalla kehittämismahdollisuuksia. Opinnäytetyössä tutkitaan lisäksi budjetointiohjelmiston vaihtoprosessin vaatimuksia laskentatunnisteiden osalta, koska budjetointiohjelmisto ollaan vaihtamassa tulevaisuudessa toiseen ohjelmistoon kirjanpidon palveluntarjoajan ohjelmistojen yhdenmukaistamisen takia. Opinnäytetyön tuotoksena on budjetoinnin nykytilan kuvaus ja kehittämisehdotukset, sekä budjetointiohjelmiston vaihdon asettamien vaatimusten mukaiset kehittämisehdotukset laskentatunnisteiden muutosten osalta. Tutkimuksen lopputuloksena ja tavoitteena on tuottaa budjetointiprosessin ja laskentatunnisteiden kehittämisehdotuksia.

Budjetointiohjelmiston onnistunut ohjelmistovaihdos on tärkeä osa kuntayhtymän talouden suunnittelua, seurantaa ja talousprosessien tehokkuutta. Kuntayhtymän strategisten tavoitteiden toteuttamista tuetaan strategisten menestystekijöiden eli mahdollistajien avulla, joihin lukeutuu tiedon ja osaamisen kehittäminen. Tutkimustyöllä ratkaistaan kohdeorganisaation budjetoinnin kehittämisen tarpeita, vaatimuksia ja mahdollisuuksia, jotta budjetointi tukee osaltaan organisaation strategian toteuttamista.

Tutkimuksen lähestymistapa on tapaustutkimus. Aineiston kerääminen kehittämiskohteesta tapahtuu laadullisilla menetelmillä eli haastatteluilla pienryhmähaastatteluiden muodossa. Haastateltaviksi valittiin organisaation budjetointivastuullisia henkilöitä, sekä muita budjetointiin osallistuvia henkilöitä. Haastatteluilla ja pienryhmäkeskusteluilla saadaan syvällistä tietoa tutkimuskohteesta erityisesti budjetointiprosessin nykytilan kuvaamisen ja tavoitteen osalta.

Kohdeorganisaatiossa koettiin, että perinteisen vuosibudjetoinnin näkyvyys tulevaisuuteen on lyhyt ja näkyvyyttä tulevaisuuteen tahdotaan tarkemmaksi. Budjetointia on organisaatiossa tehty perinteisellä mallilla kalenterivuodeksi kerrallaan ja lisäksi on laadittu talous- ja toimintasuunnitelman mukainen budjetti myös budjettivuotta seuraavalle kahdelle vuodelle. Johtopäätösten perusteella kehitysehdotuksena organisaation kannattaa siirtyä rullaavaan budjetointiin, jolloin ennuste laaditaan aina päättyneen budjettiseurantajakson jälkeen seuraavalle 12 kuukaudelle, jotta ajantasainen budjettinäkymä olisi aina käytettävissä vuodeksi eteenpäin. Lipputulot ovat olennaisimmat ennustettavat luvut, jotka vaativat jatkuvaa tarkempaa ennustamista. Kuitenkin myös koko tuloslaskelman ennuste on tärkeä työkalu organisaation johtamiseen.

Laskentatunnisteiden muutosten osalta organisaatiolle ehdotetaan dimensioiden vähentämistä kahdeksasta viiteen yhdistämällä muutama dimensio, jotta onnistunut budjetointijärjestelmän vaihdos on mahdollista toteuttaa järjestelmävaatimusten osalta.

Kohdeorganisaatio sai käytännön ehdotuksia budjetoinnin ja ennustamisen kehittämiselle. Opinnäytetyö toimii hyvänä pohjana organisaation sisäiselle budjettiprosessin jatkokehittämiselle