Työuupumukseen vaikuttavat tekijät
Karhunen, Niina (2023)
Karhunen, Niina
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052312998
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052312998
Tiivistelmä
Työuupumus on yleinen ja merkittävä työperäinen terveysongelma, joka voi vaikuttaa negatiivisesti niin yksilön hyvinvointiin, kuin organisaation toimintaankin. Työuupumus ilmenee usein fyysisinä, psyykkisinä ja käyttäytymiseen liittyvinä oireina, kuten uupumuksena, voimattomuutena, unihäiriöinä, masennuksena ja kyynisyytenä työntekoa kohtaan.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää työuupumukseen vaikuttavia tekijöitä sekä niiden yhteyksiä työntekijöiden kokemaan uupumukseen sosiaalisen median julkaisujen perusteella. Julkaisut kerättiin Facebook-, Twitter- ja LinkedIn-alustoilta. Työuupumukseen vaikuttavia tekijöitä voidaan jakaa eri tasoihin, kuten yksilöllisiin, työpaikkatasoisiin ja yhteiskunnallisiin tasoihin. Pääasiallinen tutkimuskysymys oli selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat työuupumukseen. Alatutkimuskysymykset keskittyivät tarkastelemaan, kuinka suuri osuus työhön liittyvillä tekijöillä, työkulttuurilla, johtamisella, yksilöllisillä ja yhteiskunnallisilla tekijöillä oli työuupumukseen.
Tietoperustaan valitussa kirjallisuudessa pääpainona oli selkeä tieteellinen kulma, sekä relevanttius tutkimuksen aiheeseen nähden. Tutkimus toteutettiin laadullisia tutkimusmenetelmiä käyttäen, joten se oli kvalitatiivinen tutkimus. Aineisto kerättiin sosiaalisen median julkaisuista, jotka olivat jollain tapaa relevantteja tutkimusasetelmaan peilaten.
Tulokset osoittivat, että työntekoon liittyvät tekijät, kuten liiallinen työmäärä, työn intensiteetti, aikapaineet ja roolien epäselvyys olivat merkittäviä työuupumuksen kokemuksen edesauttamisessa. Työkulttuurilla ja johtamisella itsessään oli myös merkittävä vaikutus työuupumisen syntymiseen. Tulosten mukaan kaikki tekijät yhdessä tai osaltaan erikseen vaikuttivat työntekijän uupumisen kokemukseen.
Työuupumuksen ehkäisy ja hoito ovat tärkeitä, jotta työntekijät voivat työskennellä terveellisessä ja turvallisessa ympäristössä. Tutkimus auttaa ymmärtämään eri tekijöiden vaikutuksia uupumiskokemuksen synnyssä ja täydentää aikaisemmin aiheesta tehtyjen tutkimusten tuloksia sekä avaa tulevaisuuden tutkimusmahdollisuuksia aiheen tiimoilta.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää työuupumukseen vaikuttavia tekijöitä sekä niiden yhteyksiä työntekijöiden kokemaan uupumukseen sosiaalisen median julkaisujen perusteella. Julkaisut kerättiin Facebook-, Twitter- ja LinkedIn-alustoilta. Työuupumukseen vaikuttavia tekijöitä voidaan jakaa eri tasoihin, kuten yksilöllisiin, työpaikkatasoisiin ja yhteiskunnallisiin tasoihin. Pääasiallinen tutkimuskysymys oli selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat työuupumukseen. Alatutkimuskysymykset keskittyivät tarkastelemaan, kuinka suuri osuus työhön liittyvillä tekijöillä, työkulttuurilla, johtamisella, yksilöllisillä ja yhteiskunnallisilla tekijöillä oli työuupumukseen.
Tietoperustaan valitussa kirjallisuudessa pääpainona oli selkeä tieteellinen kulma, sekä relevanttius tutkimuksen aiheeseen nähden. Tutkimus toteutettiin laadullisia tutkimusmenetelmiä käyttäen, joten se oli kvalitatiivinen tutkimus. Aineisto kerättiin sosiaalisen median julkaisuista, jotka olivat jollain tapaa relevantteja tutkimusasetelmaan peilaten.
Tulokset osoittivat, että työntekoon liittyvät tekijät, kuten liiallinen työmäärä, työn intensiteetti, aikapaineet ja roolien epäselvyys olivat merkittäviä työuupumuksen kokemuksen edesauttamisessa. Työkulttuurilla ja johtamisella itsessään oli myös merkittävä vaikutus työuupumisen syntymiseen. Tulosten mukaan kaikki tekijät yhdessä tai osaltaan erikseen vaikuttivat työntekijän uupumisen kokemukseen.
Työuupumuksen ehkäisy ja hoito ovat tärkeitä, jotta työntekijät voivat työskennellä terveellisessä ja turvallisessa ympäristössä. Tutkimus auttaa ymmärtämään eri tekijöiden vaikutuksia uupumiskokemuksen synnyssä ja täydentää aikaisemmin aiheesta tehtyjen tutkimusten tuloksia sekä avaa tulevaisuuden tutkimusmahdollisuuksia aiheen tiimoilta.