Kuusisahatavaran laatu jatkuvan kasvatuksen ja jaksollisen kasvatuksen metsissä

Abstract

Opinnäytetyöni aiheena on Hämeenlinnan Evon ja Padasjoen Vesijaon jatkuvan kasvatuksen koealoilta kaadetun kuusisahatavaran laadun tutkiminen, ja saatujen tulosten vertaaminen jaksollisen kasvatuksen tutkimustyön tuloksiin. Vertailtavana aineistona on Itä-Suomen yliopistosta valmistuneen Mika Pehkosen pro gradun The Effect of Growth Rate on Sawlog Quality of Norway Spruce (2021) tutkimustyön tulokset. Työ on osa Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaa projektia, jonka tarkoituksena on kehittää uusia menetelmiä puun ominaisuuksien määrittämiseen pystypuustosta muun muassa laserkeilausta hyödyntäen. Opinnäytetyön tutkimustyö tehtiin yhteistyössä Helsingin yliopiston, Luonnonvarakeskuksen, Hämeen ammattikorkeakoulun ja Hämeen ammatti-instituutin kanssa. Opinnäytetyön tavoitteena on parantaa käsityksiä siitä, minkälaista sahatavaraa jatkuvan kasvatuksen metsistä on mahdollista saada ja eroaako laatu jotenkin jaksollisesti kasvatetun metsän sahatavaran laadusta. Tutkimustyön mittaustuloksia hyödynnetään myös yliopiston jatkotutkimuksissa.

Opinnäytetyössä esitellään mittaustyön tulokset sekä käydään läpi niiden analysoinnin ja tulosten vertailun jaksollisen kasvatuksen tutkimustyön tuloksiin. Mittaustulokset osoittavat Evon ja Vesijaon sahatavaran edustavan laadultaan hyvin tyypillistä suomalaista puutavaraa, vaikka lylyn määrä oli toisinaan varsin suuri. Tutkimustulosten perusteella pintalappeen suurin yksittäinen tuore ja kuiva oksa on Pehkosen aineistossa keskimäärin selvästi suurikokoisempi Evolta saatuihin mittaustuloksiin verrattuna. Ero näkyy etenkin tuoreiden oksien kohdalla. Evolta saaduissa mittaustuloksissa pintalappeen oksattomuus tai vähäoksaisuus on yleisempää Pehkosen aineistoon verrattuna. Kiehkuravälin pituuden osalta Evon aineistossa pituus on keskimäärin selvästi lyhyempi ja pituuden vaihtelu on vähäisempää Pehkosen aineistoon verrattuna. Pehkosen aineistossa kiehkuravälin pituudessa on enemmän vaihtelua. Oksaisimman metrin tai puussa esiintyvän lahon tuloksissa ei aineistojen välillä ole merkittäviä eroja. Aineistoissa havaittujen erojen syyt eivät ole yksiselitteisiä, mutta eroilla kasvatustavoissa on varmasti vaikutusta mittaustuloksiin. Tuloksien eroihin voivat vaikuttaa myös esimerkiksi koealojen kasvupaikka ja maantieteellinen sijainti, muutokset kasvuolosuhteissa tai metsänhoitotoimenpiteissä sekä erot mittaustavoissa aineistojen välillä. Aiheen jatkotutkimus on perusteltua, ja antaa toivon mukaan paremman kuvan syyn ja seurauksen suhteesta.