Etätyö nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluissa: työntekijöiden näkemyksiä etätyön työhyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä
Nygren, Heini (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052212937
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052212937
Tiivistelmä
Covid-19 pandemian myötä maailmanlaajuisesti, sekä Suomessa siirryttiin etätyöhön nopealla tahdilla, myös aloilla ja organisaatioissa, joissa etätyötä ei aiemmin ollut tehty. Näin tapahtui niin ikään Espoon Kaupungin nuorisopoliklinikka Nupolissa, jossa siirryttiin etätyöhön uutena työmuotona syyskuussa 2020.
Etätyöstä ja sen vaikutuksesta työhyvinvointiin löytyy monenlaisia tutkimuksia, ennen ja jälkeen Covid-19 pandemian, kuitenkaan tutkimuksia etätyön työhyvinvoinnista mielenterveys- ja päihdetyössä ei juurikaan löydy. Henkilöstö on sosiaali- ja terveysalan strateginen voimavara ja lisäksi työhyvinvointiin liittyy taloudellinen näkökulma, sekä se tosiasia, että tulevaisuudessa työntekijöiden työhyvinvointi tulee olemaan yksi organisaatioiden parhaista kilpailuvalteista.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa etätyön työhyvinvoinnista ja siihen liittyvistä tekijöistä mielenterveys- ja päihdetyössä. Lisäksi tavoitteena oli selvittää mahdollisia kehitysideoita ja keinoja, jotka tukevat etätyön työhyvinvointia. Tutkimuskysymykset olivat: millaiset tekijät ovat yhteydessä työntekijöiden työhyvinvointiin etätyössä ja miten etätyön työhyvinvointia voidaan tukea? Tutkimus toteutettiin kymmenelle Nuorisopoliklinikan työntekijälle puolistrukturoituina yksilöhaastatteluina joulukuussa 2022 ja tammikuussa 2023.
Tutkimuksen analyysimenetelmänä käytettiin luokittelua. Luokittelun tuloksena aineistosta muodostui neljä yläluokkaa etätyön työhyvinvointiin liitännäisistä tekijöistä: fyysinen työympäristö, työssä jaksaminen, työyhteisön tuki ja asiakastyö etätyössä.
Tutkimuksen tulosten perusteella saatiin tietoa, että työntekijät kokevat etätyön vaikuttaneen työhyvinvointiin positiivisesti Covid-19 pandemian jälkeen. Työhyvinvointiin vaikuttaa oleellisesti työntekijöiden mahdollisuus päättää itse etätyön määrästä. Tutkimuksessa saatiin selville etätyön työhyvinvointia jatkossa tukevia tekijöitä, joita ovat muun muassa teknologisten työvälineiden toiminta, yhteisöllisyyteen panostaminen sekä yhteinen keskustelu ja etätyön ohjeistuksen teko.
Etätyöstä ja sen vaikutuksesta työhyvinvointiin löytyy monenlaisia tutkimuksia, ennen ja jälkeen Covid-19 pandemian, kuitenkaan tutkimuksia etätyön työhyvinvoinnista mielenterveys- ja päihdetyössä ei juurikaan löydy. Henkilöstö on sosiaali- ja terveysalan strateginen voimavara ja lisäksi työhyvinvointiin liittyy taloudellinen näkökulma, sekä se tosiasia, että tulevaisuudessa työntekijöiden työhyvinvointi tulee olemaan yksi organisaatioiden parhaista kilpailuvalteista.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa etätyön työhyvinvoinnista ja siihen liittyvistä tekijöistä mielenterveys- ja päihdetyössä. Lisäksi tavoitteena oli selvittää mahdollisia kehitysideoita ja keinoja, jotka tukevat etätyön työhyvinvointia. Tutkimuskysymykset olivat: millaiset tekijät ovat yhteydessä työntekijöiden työhyvinvointiin etätyössä ja miten etätyön työhyvinvointia voidaan tukea? Tutkimus toteutettiin kymmenelle Nuorisopoliklinikan työntekijälle puolistrukturoituina yksilöhaastatteluina joulukuussa 2022 ja tammikuussa 2023.
Tutkimuksen analyysimenetelmänä käytettiin luokittelua. Luokittelun tuloksena aineistosta muodostui neljä yläluokkaa etätyön työhyvinvointiin liitännäisistä tekijöistä: fyysinen työympäristö, työssä jaksaminen, työyhteisön tuki ja asiakastyö etätyössä.
Tutkimuksen tulosten perusteella saatiin tietoa, että työntekijät kokevat etätyön vaikuttaneen työhyvinvointiin positiivisesti Covid-19 pandemian jälkeen. Työhyvinvointiin vaikuttaa oleellisesti työntekijöiden mahdollisuus päättää itse etätyön määrästä. Tutkimuksessa saatiin selville etätyön työhyvinvointia jatkossa tukevia tekijöitä, joita ovat muun muassa teknologisten työvälineiden toiminta, yhteisöllisyyteen panostaminen sekä yhteinen keskustelu ja etätyön ohjeistuksen teko.