Ympäristökasvastuksen kukkumallin, "Kukkiksen", soveltaminen nuorten Pihanuta-hankkeessa
Salo, Sasha (2014)
Salo, Sasha
Turun ammattikorkeakoulu
2014
Creative Commons Attribution-NonCommercial-ShareAlike 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014062513231
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014062513231
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin ympäristökasvatuksen kukkamallia, Kukkista, ja sen soveltumista nuorisotyöhön helsinkiläisellä Koskelan nuorisotalolla. Kukkiksen teoriaa ja materiaaleja kokeiltiin käytäntöön nuorten Pihanuta-nimisessä hankkeessa, jossa nuorten tavoitteena oli luoda nuorisotalolle kesä- ja pihatoimintaa. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten Kukkis sopii nuorisotyöhön. Tutkimusmenetelminä käytettiin teemahaastatteluja nuorisotyöntekijöille sekä kyselyä projektissa mukana olleille nuorille.
Tutkimus oli laadullinen tapaustutkimus. Teoriaosuus perustui nuorisotyötä ja ympäristökasvatusta käsittelevään kirjallisuuteen sekä ympäristökasvatuksen kukkamallin, Kukkiksen, internet-materiaaleihin.
Tutkimuksessa saatiin selville, että nuorten tiedot Pihanuta-hankkeen ympäristövaikutuksista lisääntyivät ja, että hankkeessa mukana oleminen vaikutti heidän asenteisiinsa ja arvoihinsa ympäristöä kohtaan. Tutkimuksessa selvisi myös, että osa hankkeessa toimineista nuorisotyöntekijöistä perehtyi Kukkiksen ympäristökasvatusmateriaaleihin ja, että vastaukset Kukkiksen soveltuvuudesta nuorisotyöhön ja nuorisotyöntekijöiden halukkuudesta käyttää sitä vaihtelivat. Tutkimuksessa nuorisotyöntekijöiltä kerättiin myös kehitysehdotuksia Kukkiksesta.
Tutkimuksessa pääteltiin, että Kukkiksen soveltuminen nuorisotyöhön oli ensisijaisesti kiinni nuorisotyöntekijöiden kiinnostuksesta tutustua Kukkiksen materiaaleihin ja halukkuudesta soveltaa sitä työssään. Pääteltiin myös, että Kukkis soveltui nuorten Pihanuta-hankkeeseen sisällöltään ja toimintaideoiltaan hyvin ja että Kukkis yhdessä Pihanuta-hankkeen kanssa täytti nuorisolain asettaman edellytyksen kunnan velvollisuudesta tarjota nuorille ympäristökasvatusta. Tutkimuksessa huomattiin myös, että Pihanuta-hanke yhdessä Kukkiksen soveltamisen kanssa vastasi Helsingin kaupungin strategiaohjelman vuosille 2013 - 2016 asettamia arvotavoitteita, joita olivat asukaslähtöisyys, ekologisuus, osallisuus ja osallistuminen.
Tutkimus oli laadullinen tapaustutkimus. Teoriaosuus perustui nuorisotyötä ja ympäristökasvatusta käsittelevään kirjallisuuteen sekä ympäristökasvatuksen kukkamallin, Kukkiksen, internet-materiaaleihin.
Tutkimuksessa saatiin selville, että nuorten tiedot Pihanuta-hankkeen ympäristövaikutuksista lisääntyivät ja, että hankkeessa mukana oleminen vaikutti heidän asenteisiinsa ja arvoihinsa ympäristöä kohtaan. Tutkimuksessa selvisi myös, että osa hankkeessa toimineista nuorisotyöntekijöistä perehtyi Kukkiksen ympäristökasvatusmateriaaleihin ja, että vastaukset Kukkiksen soveltuvuudesta nuorisotyöhön ja nuorisotyöntekijöiden halukkuudesta käyttää sitä vaihtelivat. Tutkimuksessa nuorisotyöntekijöiltä kerättiin myös kehitysehdotuksia Kukkiksesta.
Tutkimuksessa pääteltiin, että Kukkiksen soveltuminen nuorisotyöhön oli ensisijaisesti kiinni nuorisotyöntekijöiden kiinnostuksesta tutustua Kukkiksen materiaaleihin ja halukkuudesta soveltaa sitä työssään. Pääteltiin myös, että Kukkis soveltui nuorten Pihanuta-hankkeeseen sisällöltään ja toimintaideoiltaan hyvin ja että Kukkis yhdessä Pihanuta-hankkeen kanssa täytti nuorisolain asettaman edellytyksen kunnan velvollisuudesta tarjota nuorille ympäristökasvatusta. Tutkimuksessa huomattiin myös, että Pihanuta-hanke yhdessä Kukkiksen soveltamisen kanssa vastasi Helsingin kaupungin strategiaohjelman vuosille 2013 - 2016 asettamia arvotavoitteita, joita olivat asukaslähtöisyys, ekologisuus, osallisuus ja osallistuminen.