Esihenkilön työkalut psykososiaalisen kuormituksen vähentämiseksi
Turunen, Heidi (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052313045
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052313045
Tiivistelmä
Työelämä on muuttumassa, pula osaajista on todellista. Työhyvinvoinnilla on suuri merkitys kilpailutekijänä. Jokaisella työntekijällä on oikeus hyvään johtamiseen ja töissä täytyy voida hyvin. Työnantajan on oltava selvillä henkisistä eli psykososiaalisista kuormitustekijöistä ja ryhdyttävä toimiin, jos niistä aiheutuu haittaa tai vaaraa työntekijöiden terveydelle.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, mitkä ovat ne keinot ja työkalut esihenkilön työssä, joilla hän voi tunnistaa ja vähentää niitä tekijöitä, jotka aiheuttavat haitallista psykososiaalista kuormitusta. Tavoitteena oli myös lisätä esihenkilöiden tietoa psykososiaalisista kuormitustekijöistä. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää myös, mikä aiheuttaa psykososiaalista kuormitusta työnjohtajien keskuudessa. Työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden lähtökohtana on työsuojeluhallinnon laatima vaarojen arviointiprosessi. Siihen kuuluu, että haitallinen kuormitustekijä pitää ensin tunnistaa ennen kuin se voidaan poistaa.
Tutkimus toteutettiin laadullisella menetelmällä. Empiirinen aineisto kerättiin käyttämällä teemahaastatteluja. Tutkimuksen kohteena oli toimeksiantajaorganisaatio NCC Suomi Oy:n työnjohtajat. Haastatteluun osallistui 7 henkilöä ja ne toteutettiin verkkotapaamisina joulukuun 2022 – tammikuun 2023 aikana. Aineiston analysoinnissa käytettiin sisällönanalyysia.
Tutkimuksen tuloksia käsiteltiin kolmen aihepiirin kautta: työnjohtajien kuormitustekijät, työntekijöiden kuormitustekijät ja työn voimavaratekijät. Eniten kuormitusta aiheuttivat sekä työnjohtajilla, että työntekijöillä työnjärjestelyihin liittyvät kuormitustekijät kohtuuton aikapaine ja liiallinen työnmäärä. Työnjohtajia kuormitti myös työn sisältöön liittyvät kuormitustekijät epäselvä työnjako sekä jatkuvat keskeytykset. Kuormitusta syntyi myös työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen liittyvistä kuormitustekijöistä, joita ovat toimimaton yhteistyö ja huono tiedonkulku. Oman työn ja työyhteisön suurimpia voimavaratekijöitä olivat kollegat, keskusteluyhteys ja vuorovaikutus.
Hyvällä johtamisella voidaan vähentää psykososiaalisia kuormitustekijöitä. Avointa keskustelukulttuuria ylläpitämällä pystytään tunnistamaan henkilöiden kuormittuneisuus. Oman työn suunnittelulla ja ennakoimisella pystytään työtä hallinnoimaan sekä vähentämään kuormitusta. Vahvistamalla työn voimavaratekijöitä synnytetään työn imua, joka vähentää työuupumusta.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, mitkä ovat ne keinot ja työkalut esihenkilön työssä, joilla hän voi tunnistaa ja vähentää niitä tekijöitä, jotka aiheuttavat haitallista psykososiaalista kuormitusta. Tavoitteena oli myös lisätä esihenkilöiden tietoa psykososiaalisista kuormitustekijöistä. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää myös, mikä aiheuttaa psykososiaalista kuormitusta työnjohtajien keskuudessa. Työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden lähtökohtana on työsuojeluhallinnon laatima vaarojen arviointiprosessi. Siihen kuuluu, että haitallinen kuormitustekijä pitää ensin tunnistaa ennen kuin se voidaan poistaa.
Tutkimus toteutettiin laadullisella menetelmällä. Empiirinen aineisto kerättiin käyttämällä teemahaastatteluja. Tutkimuksen kohteena oli toimeksiantajaorganisaatio NCC Suomi Oy:n työnjohtajat. Haastatteluun osallistui 7 henkilöä ja ne toteutettiin verkkotapaamisina joulukuun 2022 – tammikuun 2023 aikana. Aineiston analysoinnissa käytettiin sisällönanalyysia.
Tutkimuksen tuloksia käsiteltiin kolmen aihepiirin kautta: työnjohtajien kuormitustekijät, työntekijöiden kuormitustekijät ja työn voimavaratekijät. Eniten kuormitusta aiheuttivat sekä työnjohtajilla, että työntekijöillä työnjärjestelyihin liittyvät kuormitustekijät kohtuuton aikapaine ja liiallinen työnmäärä. Työnjohtajia kuormitti myös työn sisältöön liittyvät kuormitustekijät epäselvä työnjako sekä jatkuvat keskeytykset. Kuormitusta syntyi myös työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen liittyvistä kuormitustekijöistä, joita ovat toimimaton yhteistyö ja huono tiedonkulku. Oman työn ja työyhteisön suurimpia voimavaratekijöitä olivat kollegat, keskusteluyhteys ja vuorovaikutus.
Hyvällä johtamisella voidaan vähentää psykososiaalisia kuormitustekijöitä. Avointa keskustelukulttuuria ylläpitämällä pystytään tunnistamaan henkilöiden kuormittuneisuus. Oman työn suunnittelulla ja ennakoimisella pystytään työtä hallinnoimaan sekä vähentämään kuormitusta. Vahvistamalla työn voimavaratekijöitä synnytetään työn imua, joka vähentää työuupumusta.