Henkilöstön työturvallisuus ravintola- ja hotellialalla
Huotari, Juliaana; Erkkilä, Oskari (2023)
Huotari, Juliaana
Erkkilä, Oskari
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052313127
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052313127
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö käsittelee henkilöstön työturvallisuutta ravintola- ja hotellialalla. Tutkimme opinnäytetyössä työturvallisuutta ja -hyvinvointia ja miten turvalliseksi työntekijät alan ja työnsä kokevat.
Opinnäytetyön teoriaosuus käsittelee tietoa työhyvinvoinnista, turvallisuudesta, MaRa-alan TES:iä, perehdytystä ja koulutuksia, vakituisten että vuokratyöntekijöiden eroavaisuuksia ja eri toimijoita, jotka huolehtivat työpaikan työhyvinvoinnista ja -turvallisuudesta.
Opinnäytetyössä on kaksi tutkimusta. Tutkimuksessa käytettiin määrällistä tutkimusmenetelmää ja laadullista tutkimusmenetelmää. Määrällisessä tutkimuksessa lähetimme anonyyminkyselyn, johon työntekijät saivat vastata ja kertoa omia mielipiteitään, kokemuksiaan ja kehitysideoita. Laadullisessa tutkimuksessa haastattelimme turvallisuusalalla työskenteleviä, eri johtajia ja alalla toimivaa opettajaa. Tutkimuksissa kuulimme eri näkemyksiä turvallisuuden tärkeydestä ja muutoksista ja työhyvinvoinnin tärkeydestä ja huolehtimisesta työntekijän että työnantajan näkökulmasta.
Haastatteluun vastanneet olivat enemmän sitä mieltä, että turvallisuus on muuttunut tärkeämmäksi ja ajankohtaisemmaksi nykypäivänä, kuin mitä se on aikaisemmin ollut. Kyselyyn vastanneet kokivat, että työturvallisuus ja -hyvinvointi voisi olla vielä tärkeämpää omalla työpaikalla. Esimerkiksi osa kyselyyn vastanneista olivat sitä mieltä, että eivät osaisi toimia vaaratilanteen sattuessa, sillä koulutuksen ja perehdytyksen saanti on puutteellista.
Tulosten perusteella työntekijät kokevat puutoksia turvallisuuteen ja työhyvinvointiin liittyvissä asioissa ja kehitettävää olisi. Haastatteluun vastanneet kokevat, että turvallisuus on ajankohtaisempaa, mutta kuitenkin muutoksia toivotaan tapahtuvan. Työntekijöitä tulisi kouluttaa ja perehdyttää enemmän, jotta työntekijät voisivat olla itsevarmempia ja pystyisivät toimimaan paremmin erilaisissa vaara- ja ongelmatilanteissa. Esimerkiksi toimimista voisi parantaa huolehtimalla, että työntekijöillä on heille kuuluvat koulutukset ja perehdytykset ja johto huolehtisi näiden saatavuuden työntekijöilleen. Työ siis voisi olla turvallisempaa ja sen eteen voisi tehdä enemmän.
Opinnäytetyön teoriaosuus käsittelee tietoa työhyvinvoinnista, turvallisuudesta, MaRa-alan TES:iä, perehdytystä ja koulutuksia, vakituisten että vuokratyöntekijöiden eroavaisuuksia ja eri toimijoita, jotka huolehtivat työpaikan työhyvinvoinnista ja -turvallisuudesta.
Opinnäytetyössä on kaksi tutkimusta. Tutkimuksessa käytettiin määrällistä tutkimusmenetelmää ja laadullista tutkimusmenetelmää. Määrällisessä tutkimuksessa lähetimme anonyyminkyselyn, johon työntekijät saivat vastata ja kertoa omia mielipiteitään, kokemuksiaan ja kehitysideoita. Laadullisessa tutkimuksessa haastattelimme turvallisuusalalla työskenteleviä, eri johtajia ja alalla toimivaa opettajaa. Tutkimuksissa kuulimme eri näkemyksiä turvallisuuden tärkeydestä ja muutoksista ja työhyvinvoinnin tärkeydestä ja huolehtimisesta työntekijän että työnantajan näkökulmasta.
Haastatteluun vastanneet olivat enemmän sitä mieltä, että turvallisuus on muuttunut tärkeämmäksi ja ajankohtaisemmaksi nykypäivänä, kuin mitä se on aikaisemmin ollut. Kyselyyn vastanneet kokivat, että työturvallisuus ja -hyvinvointi voisi olla vielä tärkeämpää omalla työpaikalla. Esimerkiksi osa kyselyyn vastanneista olivat sitä mieltä, että eivät osaisi toimia vaaratilanteen sattuessa, sillä koulutuksen ja perehdytyksen saanti on puutteellista.
Tulosten perusteella työntekijät kokevat puutoksia turvallisuuteen ja työhyvinvointiin liittyvissä asioissa ja kehitettävää olisi. Haastatteluun vastanneet kokevat, että turvallisuus on ajankohtaisempaa, mutta kuitenkin muutoksia toivotaan tapahtuvan. Työntekijöitä tulisi kouluttaa ja perehdyttää enemmän, jotta työntekijät voisivat olla itsevarmempia ja pystyisivät toimimaan paremmin erilaisissa vaara- ja ongelmatilanteissa. Esimerkiksi toimimista voisi parantaa huolehtimalla, että työntekijöillä on heille kuuluvat koulutukset ja perehdytykset ja johto huolehtisi näiden saatavuuden työntekijöilleen. Työ siis voisi olla turvallisempaa ja sen eteen voisi tehdä enemmän.