Työntekijöiden kokemuksia henkisestä työhyvinvoinnista
Seppälä, Johanna (2023)
Seppälä, Johanna
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052212855
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052212855
Tiivistelmä
Työelämän digitalisoituminen ja tietotyön määrä on lisääntynyt ja on huomattu, että työelämän rasitustekijät ovat henkisiä eivätkä fyysisiä, kuten ennen. Työn henkinen rasittavuus on ollut nousussa vuodesta 2016 lähtien ja mielenterveydenongelmat ovat yleisin sairauspoissaolojen syy. Väestörakenne muuttuu koko ajan, mikä tarkoittaa työurien pidentymistä ja työkyvyn ylläpitäminen yhä pidempään on merkittävää. Nykyajan työelämän vaatimukset ja kiireinen arki heijastuvat vapaa-aikaan ja perhe-elämään. Työn ja yksityiselämän yhdistäminen voi olla yksilölle haastavaa eikä tarvittavaa palautumista henkisen hyvinvoinnin kannalta välttämättä ole riittävästi tai lainkaan. On ajankohtaista kehittää henkistä työhyvinvointia tukevia toimenpiteitä.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää työntekijöiden kokemuksia henkisestä työhyvinvoinnista. Tarkoituksena oli saada lisätietoa, miten työntekijät kokevat henkisen palautumisen työssä sekä miten työntekijät voivat itse vaikuttaa omaan henkiseen työhyvinvointiin.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena kyselytutkimuksena. Aineisto kerättiin sähköisellä Webropol- kyselylomakkeella, joka sisälsi avoimia kysymyksiä. Kyselyyn osallistui erään yrityksen työntekijät, jotka työskentelevät kuntoutuspalvelujen parissa. Vastauksia saatiin seitsemän kappaletta (N=7). Aineiston analyysi toteutettiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Opinnäytetyö osoitti, että henkisen työhyvinvoinnin kannalta merkittävänä asiana pidettiin työyhteisön avointa ja keskustelevaa ilmapiiriä. Työhyvinvointiin positiivisesti vaikuttavia asioita olivat työjärjestelyjen joustavuus, työntekijän vaikuttamismahdollisuus, hyvät kouluttautumismahdollisuudet, henkilöstöedut ja etätyön mahdollisuus. Henkiseen työhyvinvointiin negatiivisesti vaikuttavina asioina nähtiin henkilöstöpula, haasteet fyysisessä työympäristössä ja epäselvä tiedonkulku. Työntekijät ottavat vastuuta omasta henkistä työhyvinvoinnistaan olemalla aktiivinen osallistuja työryhmässä, kouluttautumalla, huolehtimalla omasta terveydestään omilla keinoilla sekä myönteisellä asenteella.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää työntekijöiden kokemuksia henkisestä työhyvinvoinnista. Tarkoituksena oli saada lisätietoa, miten työntekijät kokevat henkisen palautumisen työssä sekä miten työntekijät voivat itse vaikuttaa omaan henkiseen työhyvinvointiin.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena kyselytutkimuksena. Aineisto kerättiin sähköisellä Webropol- kyselylomakkeella, joka sisälsi avoimia kysymyksiä. Kyselyyn osallistui erään yrityksen työntekijät, jotka työskentelevät kuntoutuspalvelujen parissa. Vastauksia saatiin seitsemän kappaletta (N=7). Aineiston analyysi toteutettiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Opinnäytetyö osoitti, että henkisen työhyvinvoinnin kannalta merkittävänä asiana pidettiin työyhteisön avointa ja keskustelevaa ilmapiiriä. Työhyvinvointiin positiivisesti vaikuttavia asioita olivat työjärjestelyjen joustavuus, työntekijän vaikuttamismahdollisuus, hyvät kouluttautumismahdollisuudet, henkilöstöedut ja etätyön mahdollisuus. Henkiseen työhyvinvointiin negatiivisesti vaikuttavina asioina nähtiin henkilöstöpula, haasteet fyysisessä työympäristössä ja epäselvä tiedonkulku. Työntekijät ottavat vastuuta omasta henkistä työhyvinvoinnistaan olemalla aktiivinen osallistuja työryhmässä, kouluttautumalla, huolehtimalla omasta terveydestään omilla keinoilla sekä myönteisellä asenteella.