Varhaiskasvattajien yhteisöllisyyden vahvistaminen varhaiskasvatusyksiköissä koronaviruksen vaikutuksien jälkeen

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa yhteisöllisyyden tasoa ennen koronavirustautia sekä yhteisöllisyyden tämänhetkistä tilannetta ennalta valikoiduissa varhaiskasvatusyksiköissä pirkanmaalaisessa kunnassa. Tarkoituksena oli myös saadun tiedon pohjalta tarjota yhteisöllisyyttä vahvistavia keinoja varhaiskasvattajille. Opinnäytetyön tavoitteena oli lasten hyvinvoinnin edistäminen yhteisöllisyyden vaikutusten kautta.

Tutkimus toteutettiin mixed methods research -lähestymistavalla, jossa yhdistyi niin laadullinen kuin määrällinen tutkimusmenetelmä. Opinnäytetyössä selvitettiin varhaiskasvatusyksiköiden työntekijöiden kokemuksia yhteisöllisyydestä e-lomakekyselyn avulla. Tutkimuksen laajuuden hallitsemiseksi tutkimus rajattiin vain varhaiskasvattajien näkemyksiin. Kyselyn vastausten pohjalta mukana olleille varhaiskasvatusyksiköille tehtiin huoneentaulu, johon oli koottu keinoja yhteisöllisyyden vahvistamiseen.

Tulosten perusteella yhteisöllisyys on varhaiskasvatusyksiköissä ennen koronavirustautia ollut paremmalla tasolla kuin tällä hetkellä. Koronavirustauti eristi ryhmät toisistaan, mikä vaikutti heikentävästi muun muassa ryhmien väliseen vuorovaikutukseen ja yhteistyön tekemiseen. Tulosten perusteella myös oman ryhmän kesken esiintyy ongelmia. Koronavirustaudista huolimatta yksiköissä on paljon positiivisiakin asioita ja arki varhaiskasvatuksessa on saatu toimimaan.

Koronaviruksen aiheuttamista haitoista ei ole vieläkään täysin palauduttu. Työyhteisön hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että heikentyneen yhteisöllisyyden tunteen edistämiseen saadaan ratkaisuja. Keinoja sekä kehitysehdotuksia työyhteisön yhteisöllisyyden ylläpitämiseksi ja vahvistamiseksi löytyy huoneentaulusta.

The purpose of this thesis was to make a survey of the early childhood educator’s communality for a few early childhood education units in Pirkanmaa. The goal of this thesis was to provide tools to strengthen the sense of community and promote children’s well-being.

The research data were collected with mixed methods and the survey was only for early childhood educators, marking off kids and parents so the research wouldn’t be too wide. Based on the answers, concrete tools were provided for strengthen communality. The concrete tools were presented on a room board and were sent for every early childhood unit that was included.

The results show that the communality and the sense of community were better before Covid-19 than it is these days. Covid-19 affected interaction and collaboration in a negative way. Despite the disease every early childhood unit has many positive things to be proud of and has mostly overcome the difficulties.

The restrictions that Covid-19 caused have not been fully restored and communality has its own flaws after the disease that need to be fixed. Besides all that every early childhood unit has found pedagogic solutions for the problems.