Kasvihuonekaasujen mittaus ja data-analyysi
Kuula, Aku (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052313110
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052313110
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena on kertoa 2022 kesän kasvukauden kasvihuonekaasu mittauksista, jotka suoritettiin Mustialan, Jokioisten ja Lopen pelloilla sekä miten mittauksista kerätystä datasta luotiin visualisointi. Mittaukset olivat osa HiiletIn-projektia. HiiletIn-hankkeeseen osallistuivat muun muassa HAMK Bio -tutkimusyksikkö ja Luonnonvarakeskus. Opinnäytetyö tehtiin HAMK Bio -tutkimusyksikkö, joka toimi myös toimeksiantajana. Opinnäytetyön alku sisältää teoriaosuuden, jossa käsitellään kaasumittauksiin oleellisista tietoa, kuten maan ja kasvien hengitystä, kasvihuonekaasujen muodostumista ja Microsoft Excel-työkalun peruspiirteitä.
Teorian jälkeinen osuus käsittelee kaasumittauksien valmistelua ja toteutusta. Kaasumittauksia tehtiin Jokioisten, Mustialan ja Lopen pelloilla, mutta lopulliseen datan visualisointiin otettiin vertailuksi vain Mustialan ja Lopen nurmikenttien mittaustulokset. Teksti sisältää tarkan kuvauksen mittausten toteuttamisesta kasvukauden aikana ja kertoo tärkeistä huomioista, mitä tuli ottaa huomioiin ennen mittausten alkua, sen aikana ja jälkeen päin.
Kasvihuonekaasumittauksista saatiin luettavaa dataa Microsoft Excel -tiedostoissa. Kyseistä dataa muokattiin sopivampaan ja yksinkertaisempaan muotoon visualisointia varten. Visualisointiin käytettiin Microsoft Excelin viivakaavio työkalua, jolla saadaan visuaaliseen muotoon kasvukauden tulokset jokaiselta eri pellolta ja koeruudulta. Opinnäytetyö kertoo, miten viivadiagrammi luotiin.
Lopuksi käydään läpi viimeisteltyjä viivadiagrammeja ja mitä niistä voidaan päätellä. Kasvukauden alussa hiilidioksiditasot olivat nousussa ja alkoivat laskea loppukesästä. Viljanviljelyssä olevan pellon ja nurmialueiden välillä havaitaan hajontaa hiilidioksidi- ja dityppioksidi määrissä.
Teorian jälkeinen osuus käsittelee kaasumittauksien valmistelua ja toteutusta. Kaasumittauksia tehtiin Jokioisten, Mustialan ja Lopen pelloilla, mutta lopulliseen datan visualisointiin otettiin vertailuksi vain Mustialan ja Lopen nurmikenttien mittaustulokset. Teksti sisältää tarkan kuvauksen mittausten toteuttamisesta kasvukauden aikana ja kertoo tärkeistä huomioista, mitä tuli ottaa huomioiin ennen mittausten alkua, sen aikana ja jälkeen päin.
Kasvihuonekaasumittauksista saatiin luettavaa dataa Microsoft Excel -tiedostoissa. Kyseistä dataa muokattiin sopivampaan ja yksinkertaisempaan muotoon visualisointia varten. Visualisointiin käytettiin Microsoft Excelin viivakaavio työkalua, jolla saadaan visuaaliseen muotoon kasvukauden tulokset jokaiselta eri pellolta ja koeruudulta. Opinnäytetyö kertoo, miten viivadiagrammi luotiin.
Lopuksi käydään läpi viimeisteltyjä viivadiagrammeja ja mitä niistä voidaan päätellä. Kasvukauden alussa hiilidioksiditasot olivat nousussa ja alkoivat laskea loppukesästä. Viljanviljelyssä olevan pellon ja nurmialueiden välillä havaitaan hajontaa hiilidioksidi- ja dityppioksidi määrissä.