Työkokemuksen määrän vaikutus työhyvinvointiin
Riikonen, Erno (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052313246
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052313246
Tiivistelmä
Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi CRH-konserniin kuuluva Finnsementti Oy. Finnsementti on suomalainen sementinvalmistaja, joka tuottaa suuren osan Suomessa käytettävästä sementistä. Tutkimuksen lähtökohdan muodosti Finnsementillä viimeksi toteutettu henkilöstötutkimus, joka osoitti, että työtyytyväisyyden taso on laskeva mitä kauemmin yrityksessä on työskennelty.
Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa tarkemmin toimeksiantajan Paraisten tehtaalla vuorotyötä tekevän henkilöstön työhyvinvoinnin nykytilaa ja selvittää miksi koettu työhyvinvoinnin taso laskee työkokemuksen karttuessa. Lisäksi tavoitteena oli muodostaa tutkimuksen tuloksien perusteella työn toimeksiantajalle toimenpide-ehdotuksia työhyvinvoinnin kehittämisen tueksi.
Tutkimuksen teoriaosuudessa perehdyttiin laaja-alaisesti työhyvinvointiin vaikuttaviin tekijöihin ja työn teoreettinen viitekehys muodostettiin käyttämällä soveltuvin osin aiemmin suomalaiseen työhyvinvoinnintutkimukseen kehitettyjä malleja. Varsinainen tutkimusosio toteutettiin monimetodisesti kyselytutkimuksen ja teemahaastattelun avulla.
Tutkimustulokset nostivat esiin selkeitä eroja eri työkokemusryhmien välillä, joiden perusteella muodostettiin toimenpide-ehdotuksia toimeksiantajalle. Keskeisimmiksi kehittämiskohteiksi tämän tutkimuksen perusteella nousivat esimiestyön kehittäminen, koulutusmahdollisuuksien lisääminen ja työntekijöiden kehitysehdotuksien kuunteleminen.
Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa tarkemmin toimeksiantajan Paraisten tehtaalla vuorotyötä tekevän henkilöstön työhyvinvoinnin nykytilaa ja selvittää miksi koettu työhyvinvoinnin taso laskee työkokemuksen karttuessa. Lisäksi tavoitteena oli muodostaa tutkimuksen tuloksien perusteella työn toimeksiantajalle toimenpide-ehdotuksia työhyvinvoinnin kehittämisen tueksi.
Tutkimuksen teoriaosuudessa perehdyttiin laaja-alaisesti työhyvinvointiin vaikuttaviin tekijöihin ja työn teoreettinen viitekehys muodostettiin käyttämällä soveltuvin osin aiemmin suomalaiseen työhyvinvoinnintutkimukseen kehitettyjä malleja. Varsinainen tutkimusosio toteutettiin monimetodisesti kyselytutkimuksen ja teemahaastattelun avulla.
Tutkimustulokset nostivat esiin selkeitä eroja eri työkokemusryhmien välillä, joiden perusteella muodostettiin toimenpide-ehdotuksia toimeksiantajalle. Keskeisimmiksi kehittämiskohteiksi tämän tutkimuksen perusteella nousivat esimiestyön kehittäminen, koulutusmahdollisuuksien lisääminen ja työntekijöiden kehitysehdotuksien kuunteleminen.