Rekisteröidyn yhdistyksen hallintomalli ja budjetointiprosessi
Lindqvist, Kristian (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052313337
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052313337
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää kohdeyhdistykselle hallinto- ja laskentamalli. Näitä varten tarkasteltiin yhdistystoimintaa ja yhdistyslakia, sekä perehdyttiin sisäisen laskentatoimen osa-alueisiin. Sisäisen laskentatoimen osalta aihe rajattiin koskemaan pääosin budjetointia.
Aihe on ajankohtainen, koska inflaatio kasvaa kasvamistaan ja kustannusten nousu huolestuttaa lähes jokaista. Tämän vuoksi budjetointi ja toiminnan suunnitelmallisuus on vielä tärkeämpää, kuin aikaisempina vuosina ja myös tulevaisuuden toimintaa ajatellen.
Aihe on myös ajankohtainen, sillä yhdistyksen hallituksella tulee joka kevät tehtäväksi määritellä budjetti tulevaan kauteen. Aikaisemmin yhdistyksellä ei ole ollut selvää suunnitelmaan budjetointiin, eikä yleisesti koko hallinnon toimintaan. Kuten aikaisemminkin, budjetointi on hoidettu vain summaamalla mieleen tulevat menot ja sen jälkeen määritetty jäsenmaksun määrä. Tämän kaltaisella toiminnalla tulee toimeen, mutta kovin ammattimaista kuvaa siitä ei muodostu. Siksi tämän työn ajatuksena on tuoda lisää suunnitelmallisuutta hallinnon toimintaan, mikä luo ammattimaisemman toiminnan perustan. Toiminnan ammattimaistaminen tuo lisäarvoa ja mahdollistaa yhdistyksen kasvun tulevina vuosina.
Tuotosta laadittaessa käytettiin tutkimusmenetelmänä konstruktiivista tutkimusta. Kyseisessä tavassa pyritään luomaan ratkaisu hyvin käytännönläheisesti ja siihen tarvitaan jo olemassa olevaa tietoa, sekä uutta varsinaisesta käytöstä muodostuvaa tietoa. Konstruktiivinen tutkimusmenetelmä on hyvin lähellä innovaatioiden tuottamista, mutta kaikki kehitystyö ei kuitenkaan ole varsinaista innovaatioiden keksimistä. Tavoitteena tällä menetelmällä on saada ratkaisu käytännönongelmaan, joka kehittää toimintaa ja tuo uutta tietoa aiheeseen liittyen. Kyseisessä menetelmässä on hyvä pitää avainhenkilöt tiiviisti mukana, joten työtä tehdessä käytiin aktiivista dialogia hallituksen muiden jäsenten kanssa.
Lopputuloksena syntynyt tuotos tulee tulevaisuudessa vaikuttamaan positiivisesti yhdistyksen hallinnon toimintaan luoden selkeät askelmerkit eri vaiheisiin. Työn edetessä ilmeni kehityskohteita ja näihin löydettiin ratkaisuksi parempi toimintamalli. Kaikki kehitysehdotukset kirjattiin hallintomalliin mukaan ja näiden lisäksi tiivistettiin hallinto-ohje mahdolliselle uudelle hallituksen jäsenelle.
Aihe on ajankohtainen, koska inflaatio kasvaa kasvamistaan ja kustannusten nousu huolestuttaa lähes jokaista. Tämän vuoksi budjetointi ja toiminnan suunnitelmallisuus on vielä tärkeämpää, kuin aikaisempina vuosina ja myös tulevaisuuden toimintaa ajatellen.
Aihe on myös ajankohtainen, sillä yhdistyksen hallituksella tulee joka kevät tehtäväksi määritellä budjetti tulevaan kauteen. Aikaisemmin yhdistyksellä ei ole ollut selvää suunnitelmaan budjetointiin, eikä yleisesti koko hallinnon toimintaan. Kuten aikaisemminkin, budjetointi on hoidettu vain summaamalla mieleen tulevat menot ja sen jälkeen määritetty jäsenmaksun määrä. Tämän kaltaisella toiminnalla tulee toimeen, mutta kovin ammattimaista kuvaa siitä ei muodostu. Siksi tämän työn ajatuksena on tuoda lisää suunnitelmallisuutta hallinnon toimintaan, mikä luo ammattimaisemman toiminnan perustan. Toiminnan ammattimaistaminen tuo lisäarvoa ja mahdollistaa yhdistyksen kasvun tulevina vuosina.
Tuotosta laadittaessa käytettiin tutkimusmenetelmänä konstruktiivista tutkimusta. Kyseisessä tavassa pyritään luomaan ratkaisu hyvin käytännönläheisesti ja siihen tarvitaan jo olemassa olevaa tietoa, sekä uutta varsinaisesta käytöstä muodostuvaa tietoa. Konstruktiivinen tutkimusmenetelmä on hyvin lähellä innovaatioiden tuottamista, mutta kaikki kehitystyö ei kuitenkaan ole varsinaista innovaatioiden keksimistä. Tavoitteena tällä menetelmällä on saada ratkaisu käytännönongelmaan, joka kehittää toimintaa ja tuo uutta tietoa aiheeseen liittyen. Kyseisessä menetelmässä on hyvä pitää avainhenkilöt tiiviisti mukana, joten työtä tehdessä käytiin aktiivista dialogia hallituksen muiden jäsenten kanssa.
Lopputuloksena syntynyt tuotos tulee tulevaisuudessa vaikuttamaan positiivisesti yhdistyksen hallinnon toimintaan luoden selkeät askelmerkit eri vaiheisiin. Työn edetessä ilmeni kehityskohteita ja näihin löydettiin ratkaisuksi parempi toimintamalli. Kaikki kehitysehdotukset kirjattiin hallintomalliin mukaan ja näiden lisäksi tiivistettiin hallinto-ohje mahdolliselle uudelle hallituksen jäsenelle.