Ylimmän johdon assistenttien jatkuvan oppimisen kehittäminen sekä toimenkuvan kirkastaminen
Haahti, Mona Riitta (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052313433
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052313433
Tiivistelmä
Tämä ylemmän ammattikorkeakoulun laadullinen opinnäytetyö käsittelee ylimmän johdon assistenttien työtä, työn edellyttämää jatkuvaa oppimista sekä sen toimenkuvan kirkastamista. Johdon assistentit ovat johdon taustalla vaikuttavia asiantuntijoita. Ylimmän johdon assistentit toimivat johtajien työpareina ja ovat tärkeä osa organisaation johtamispalveluita.
Tutkimuksessa haastateltiin ylimmän johdon avustajina toimivia henkilöitä, edustajia kahdesta alan yhdistyksestä sekä Haaga-Helia ammattikorkeakoulun edustajaa. Tutkimusongelmaan saatiin runsaasti monipuolista aineistoa ja synteesi tutkimusongelmaan syntyi.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys käsittää kuvauksen ylimmän johdon assistenttien työroolista sekä heidän asemastaan organisaatiossa. Se sisältää teoriaa uusista johtamistrendeistä, osaamispääomasta sekä elinikäisestä oppimisesta. Tutkimuksessa käsitellään johdon assistenttien toimenkuvan muuttumista yhä enenevässä määrin kohti asiantuntijuutta. Työn muutos motivoi johdon assistentteja kehittämään omaa osaamistaan ja hankkimaan uusia osaamisalueita, jotta he voivat paremmin vastata työn murroksen mukanaan tuomiin vaatimuksiin.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten ylimmän johdon assistenttien työtä saataisiin näkyvämmäksi ja mikä on sen tulevaisuus. Siinä myös selvitettiin, mikä motivoi johdon assistentteja kehittämään osaamistaan. Lisäksi tutkimuksessa etsittiin konkreettisia oppimisen aihealueita kehittämään nyt ja tulevaisuudessa tarvittavia taitoja.
Tutkimustulokset ovat monipuoliset. Yksi tärkeimpiä nostoja tutkimuslöydöistä on se, että työ todella on muuttunut viime vuosina. Muutos on kuitenkin tapahtunut niin vaivihkaa, että sitä ei ole selkeästi havaittu. Muutos ei ole ollut tietoinen, organisaatiossa ohjattu prosessi, vaan on syntynyt osana työelämän suurempaa murrosta. Muutosta ovat vauhdittaneet muun muassa teknologian kehittyminen sekä uudet johtamisen tavat. Johdon assistentit ovat itse ottaneet aktiivisen roolin oman työnsä kehittämisessä ja sen muuttamisessa enemmän asiantuntijatyöksi. Työn julkinen kuva kuitenkin laahaa sen sisällön perässä. Tästä syystä ylimmän johdon assistenttien työtä tulisi tehdä näkyvämmäksi, mitä kautta työ voisi tulla lähemmäksi tasa-alaisuutta. Työn jatkuva muutos edellyttää ylimmän johdon assistenteilta jatkuvaa oppimista, mikä oli työssä motivaatiota nostattava seikka.
Pidän yllä mainittuja tutkimustuloksista tärkeimpinä, koska työn murroksen vaikutus on ollut merkittävää ylimmän johdon assistenttien toimenkuvien muokkautumisessa. Siihen ovat vaikuttaneet työn murroksen lisäksi organisaatioihin rantautuneet uudet johtamistavat, jotka ovat tuoneet itseohjautuvuuden työntekoon. Tämä muutos heijastaa organisaatioissa käynnissä olevaa muutosta laajemmin: työtä muokataan uudelleen uusiin tarpeisiin.
Tutkimuksessa haastateltiin ylimmän johdon avustajina toimivia henkilöitä, edustajia kahdesta alan yhdistyksestä sekä Haaga-Helia ammattikorkeakoulun edustajaa. Tutkimusongelmaan saatiin runsaasti monipuolista aineistoa ja synteesi tutkimusongelmaan syntyi.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys käsittää kuvauksen ylimmän johdon assistenttien työroolista sekä heidän asemastaan organisaatiossa. Se sisältää teoriaa uusista johtamistrendeistä, osaamispääomasta sekä elinikäisestä oppimisesta. Tutkimuksessa käsitellään johdon assistenttien toimenkuvan muuttumista yhä enenevässä määrin kohti asiantuntijuutta. Työn muutos motivoi johdon assistentteja kehittämään omaa osaamistaan ja hankkimaan uusia osaamisalueita, jotta he voivat paremmin vastata työn murroksen mukanaan tuomiin vaatimuksiin.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten ylimmän johdon assistenttien työtä saataisiin näkyvämmäksi ja mikä on sen tulevaisuus. Siinä myös selvitettiin, mikä motivoi johdon assistentteja kehittämään osaamistaan. Lisäksi tutkimuksessa etsittiin konkreettisia oppimisen aihealueita kehittämään nyt ja tulevaisuudessa tarvittavia taitoja.
Tutkimustulokset ovat monipuoliset. Yksi tärkeimpiä nostoja tutkimuslöydöistä on se, että työ todella on muuttunut viime vuosina. Muutos on kuitenkin tapahtunut niin vaivihkaa, että sitä ei ole selkeästi havaittu. Muutos ei ole ollut tietoinen, organisaatiossa ohjattu prosessi, vaan on syntynyt osana työelämän suurempaa murrosta. Muutosta ovat vauhdittaneet muun muassa teknologian kehittyminen sekä uudet johtamisen tavat. Johdon assistentit ovat itse ottaneet aktiivisen roolin oman työnsä kehittämisessä ja sen muuttamisessa enemmän asiantuntijatyöksi. Työn julkinen kuva kuitenkin laahaa sen sisällön perässä. Tästä syystä ylimmän johdon assistenttien työtä tulisi tehdä näkyvämmäksi, mitä kautta työ voisi tulla lähemmäksi tasa-alaisuutta. Työn jatkuva muutos edellyttää ylimmän johdon assistenteilta jatkuvaa oppimista, mikä oli työssä motivaatiota nostattava seikka.
Pidän yllä mainittuja tutkimustuloksista tärkeimpinä, koska työn murroksen vaikutus on ollut merkittävää ylimmän johdon assistenttien toimenkuvien muokkautumisessa. Siihen ovat vaikuttaneet työn murroksen lisäksi organisaatioihin rantautuneet uudet johtamistavat, jotka ovat tuoneet itseohjautuvuuden työntekoon. Tämä muutos heijastaa organisaatioissa käynnissä olevaa muutosta laajemmin: työtä muokataan uudelleen uusiin tarpeisiin.