Jätekeskuksen kasvihuonekaasupäästöt
Martikainen, Katri (2023)
Martikainen, Katri
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052313404
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052313404
Tiivistelmä
Hiilineutraalius ja päästöjen vähentäminen ovat ajankohtaisia teemoja niin jätehuollossa kuin muillakin aloilla. Työn toimeksiantajaorganisaatio Puhas Oy on Pohjois-Karjalassa viiden kunnan (Joensuun, Kontiolahden, Liperin, Polvijärven ja Ilomantsin) omistama ja alueella toimiva jäte- ja kiertotalousyhtiö, joka toteuttaa toimialueellaan lakisääteisen kunnallisen jätehuollon tehtävät. Kontiosuon jätekeskus on Puhas Oy:n toimipiste, jossa otetaan vastaan, loppusijoitetaan ja josta kuljetetaan eteenpäin kuntalaisten ja alueen yritysten jätteitä. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää laskennallisesti Kontiosuon jätekeskuksen toimintojen tuottamat kasvihuonekaasupäästöt lähteittäin GHG-protokollan mukaisesti.
GHG-protokolla on kasvihuonekaasulaskentaprotokolla, jonka mukaisesti kasvihuonekaasupäästöt jaetaan kolmeen eri luokkaan, joista tässä työssä keskityttiin kahteen: suorat kasvihuonekaasupäästöt yrityksen omista ja sen kontrolloimista lähteistä sekä epäsuorat päästöt yrityksen ostamasta energiasta. Tarkasteluvuosi oli 2022. Suorien päästöjen lähteitä ovat jätteen loppusijoitusalue sekä konetyöt jätekeskuksen alueella. Epäsuorien kasvihuonekaasupäästöjen laskemiseksi selvitettiin ostetun sähkön kulutus.
Koneiden käytöstä syntyvien päästöjen määrä oli 214 tCO2e vuonna 2022. Ostoenergian käytöstä aiheutuneet kasvihuonekaasupäästöt olivat 210 tCO2e vuoden aikana. Suurin osa jätekeskuksen kasvihuonekaasupäästöistä syntyy jätteen loppusijoitusalueen kaatopaikkakaasusta, jonka määräksi on arvioitu 10 000 tCO2e.
Suorista kasvihuonekaasupäästöistä konetöiden päästöt olivat yhtä suuret kuin energian kulutuksen aiheuttamat. Työn tuloksia voidaan hyödyntää tulevien hankintojen ja sopimusten kilpailutuksessa. Tämä työ voidaan ottaa pohjaksi hiilijalanjälki- tai hiilikädenjälkilaskennassa tai tutkimusta voidaan jatkaa myös välillisten päästöjen laskentaan yhtiön kaikille toiminnoille.
GHG-protokolla on kasvihuonekaasulaskentaprotokolla, jonka mukaisesti kasvihuonekaasupäästöt jaetaan kolmeen eri luokkaan, joista tässä työssä keskityttiin kahteen: suorat kasvihuonekaasupäästöt yrityksen omista ja sen kontrolloimista lähteistä sekä epäsuorat päästöt yrityksen ostamasta energiasta. Tarkasteluvuosi oli 2022. Suorien päästöjen lähteitä ovat jätteen loppusijoitusalue sekä konetyöt jätekeskuksen alueella. Epäsuorien kasvihuonekaasupäästöjen laskemiseksi selvitettiin ostetun sähkön kulutus.
Koneiden käytöstä syntyvien päästöjen määrä oli 214 tCO2e vuonna 2022. Ostoenergian käytöstä aiheutuneet kasvihuonekaasupäästöt olivat 210 tCO2e vuoden aikana. Suurin osa jätekeskuksen kasvihuonekaasupäästöistä syntyy jätteen loppusijoitusalueen kaatopaikkakaasusta, jonka määräksi on arvioitu 10 000 tCO2e.
Suorista kasvihuonekaasupäästöistä konetöiden päästöt olivat yhtä suuret kuin energian kulutuksen aiheuttamat. Työn tuloksia voidaan hyödyntää tulevien hankintojen ja sopimusten kilpailutuksessa. Tämä työ voidaan ottaa pohjaksi hiilijalanjälki- tai hiilikädenjälkilaskennassa tai tutkimusta voidaan jatkaa myös välillisten päästöjen laskentaan yhtiön kaikille toiminnoille.
