Opiskelijoiden kokemuksia vertaisoppimisesta röntgenhoitajan tutkinto-ohjelman modaliteettiopinnoissa

Abstract

Röntgenhoitajan koulutus koostuu useista eri opintokokonaisuuksista, joihin lukeutuvat myös modaliteettikohtaiset teoreettiset opinnot. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää opiskelijoiden kokemuksia vertaisoppimisesta osana eri modaliteettien teoriaopintoja. Tarkoituksena oli selvittää käytettyjä vertaisoppimisen keinoja ja niiden toimivuutta opiskelijoiden näkökulmasta.

Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, ja sen aineisto kerättiin teemahaastattelujen avulla. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina etäyhteyksiä hyödyntäen. Haastatteluihin osallistui kolme opiskelijaa. Haastattelut nauhoitettiin, litteroitiin ja analysoitiin käyttäen menetelmänä teemoittelua.

Opinnäytetyön aineistosta nousi esiin käytettyjen vertaisoppimisen työtapojen ja niiden toimivuuden lisäksi uusia teemoja, jotka olivat vastuu oppimisesta, oppimiskäsitys, ryhmäytyminen, kokemus omasta sosiaalisuudesta ja ryhmän turvallisuus. Aineiston analyysissä ilmeni, että opiskelijan kokemukseen vertaisoppimisesta vaikuttaa hänen oma oppimiskäsityksensä. Myös opiskelijan kokemuksella omista sosiaalisista taidoistaan ja halukkuudestaan on vaikutusta siihen, miten hän kokee vertaisoppimisen. Opiskelijoiden kokemus ryhmänsä turvallisuudesta vaikuttaa heidän kykyynsä toimia sosiaalisissa tilanteissa sekä tehdä tehtäviä yhdessä.

Vertaisoppiminen vaatii opiskelijoilta aktiivisuutta ja vastuun ottamista omasta oppimisestaan. Opiskelijoiden kyky toteuttaa vertaisoppimista vaihtelee yksilöiden välillä. Vertaisoppiminen on kuitenkin opittavissa oleva taito, joka vaatii ohjausta opettajalta. Aineistosta nousi esiin myös se, että vertaisoppiminen on osittain vieras käsite opiskelijoille. Aineiston perusteella voidaan päätellä, että monipuolisten vertaisoppimisen työtapojen käyttö ja niiden tarkempi esitteleminen opiskelijoille auttaa heitä myös ymmärtämään omaa oppimistaan paremmin.

The studies in radiography and radiotherapy consist of several study units, including theoretical studies of modality. This thesis examined the used methods of peer learning in the theoretical part of modality studies. It also reviewed their functionality from the student perspective.

The study was conducted using a qualitative method, and the data was gathered through thematic semi-structured interviews. The interviews were executed as individual interviews of three participants using an online platform. The interviews were recorded, transcribed, and analysed using thematic analysis.

In addition to the used methods of peer learning and their functionality, new themes emerged from the data. According to the results, the students’ experiences with peer learning were influenced by their own conception of learning. Also, students’ experience of their own sociability and willingness to implement it influenced how they experienced peer learning. The students’ experience of their group’s safety affected their ability to function in social interaction and while performing tasks together.

Peer learning requires activity on behalf of the students and taking responsibility for their own learning. Students’ ability to implement peer learning varies between individuals. However, peer learning is something that can be developed with teacher guidance. The results of the study suggested that peer learning as a term is somewhat unknown by the students. Thus, using versatile peer learning methods and a more accurate implementation of them help the students to reflect on their own learning better.