Aineeton palkitseminen & työmotivaatio
Österman, Jutta (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052413504
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052413504
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella, millainen vaikutus aineettoman palkitsemisen muodoilla on henkilön subjektiiviseen kokemukseen työmotivaatiosta ammatista tai alasta riippumatta. Tavoitteena opinnäytetyössä oli laajentaa käsitystä aineettoman palkitsemisen muotojen vaikutusta kokemukseen työmotivaatiosta, sekä tarkastella tähän mahdollisesti vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksessa vastaajilta selvitettiin myös motivoiko joku aineettoman palkitsemisen muoto eniten vastaajia vai voidaanko tallaista edes määritellä.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostui kokonaispalkitsemisesta ja työmotivaatiosta. Kokonaispalkitsemisen yhteydessä avataan aineellista ja aineetonta palkitsemista, sekä palkitsemisen merkitystä työmotivaatioon. Työmotivaatiota käsittelevä viitekehys käsitteli motivaation ja työmotivaation teoriaa, ulkoista- ja sisäistä motivaatiota, sekä tutkimuksen kannata oleellisia motivaatioteorioita.
Opinnäytetyö toteutettiin tutkimustyyppisenä, jossa hyödynnettiin määrällistä ja laadullista menetelmää. Tutkimuksen tutkimusaineisto kerättiin vuoden 2023 maalis-huhtikuun aikana Webropol -kysely- ja raportointityökalun avulla sosiaaliseen mediaan jaettavalla kyselylomakkeella. Kyselylomake sisälsi kymmenen strukturoitua kysymystä ja yhden avoimen kysymyksen. Kysely keräsi 335 vastausta strukturoituihin kysymyksiin, sekä 68 tutkimuksen kannalta analysoitavissa olevaa avointa vastausta.
Tulokset analysointiin määrällisiä ja laadullista menetelmää hyödyntäen. Analysoinnissa hyödynnettiin Webropolin omia analyysityökaluja, Excel- ja SPSS-ohjelmistoa. Aineiston strukturoidut kysymykset analysoitiin määrällisesti tilastollisia menetelmiä hyödyntäen. Avoimen kysymyksen vastauksien analysointiin käytettiin laadullisen menetelmän sisällönanalyysia.
Tutkimustuloksien mukaan ei ole yhtä ainutta aineettoman palkitsemisen muotoa, joka motivoisi kaikkia vastaajia yhtä paljon. Tutkimustuloksissa hajontaa aiheuttivat eri vastaajien ominaisuudet eli työmotivaation kokeminen riippui yksilön omaisuuksista, ja siitä mikä yksilöä motivoi vastaajien kesken. Tutkimustulosten mukaan suurimmalle osalle vastaajista aineettomalla palkitsemisella on vaikutusta työmotivaatioon ja suurin osa koki sen työmotivaatiota lisäävän työmotivaatiota. Noin 52 % vastaajista piti kuitenkin aineellista palkitsemista motivoivimpana. Työsuhteen pysyvyyttä ja työajan järjestelyt pidettiin kaikkien vastaajien vastaustuloksia tarkasteltaessa motivoivimpana aineettoman palkitsemisen muotona.
Laadullisesti analysoidusta aineistossa useimmin esille nousi aineettoman palkitsemisen muotona arvostus ja palaute, mutta myös muut aineettoman palkitsemisen muodot. Laadullisessa aineistossa vastaajat nostivat esille ajatustensa ja kokemustensa perusteella henkilökohtaisia mieltymyksiään aineettoman palkitsemisen muotojen tärkeydestä, aineettoman ja aineelliseen palkitsemiseen suhtautumisen näkökulmia ja aineettoman palkitsemisen tuomia positiivisia vaikutuksia ja sen puuttumiseen liittyviä negatiivisia vaikutuksia työmotivaatioon.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostui kokonaispalkitsemisesta ja työmotivaatiosta. Kokonaispalkitsemisen yhteydessä avataan aineellista ja aineetonta palkitsemista, sekä palkitsemisen merkitystä työmotivaatioon. Työmotivaatiota käsittelevä viitekehys käsitteli motivaation ja työmotivaation teoriaa, ulkoista- ja sisäistä motivaatiota, sekä tutkimuksen kannata oleellisia motivaatioteorioita.
Opinnäytetyö toteutettiin tutkimustyyppisenä, jossa hyödynnettiin määrällistä ja laadullista menetelmää. Tutkimuksen tutkimusaineisto kerättiin vuoden 2023 maalis-huhtikuun aikana Webropol -kysely- ja raportointityökalun avulla sosiaaliseen mediaan jaettavalla kyselylomakkeella. Kyselylomake sisälsi kymmenen strukturoitua kysymystä ja yhden avoimen kysymyksen. Kysely keräsi 335 vastausta strukturoituihin kysymyksiin, sekä 68 tutkimuksen kannalta analysoitavissa olevaa avointa vastausta.
Tulokset analysointiin määrällisiä ja laadullista menetelmää hyödyntäen. Analysoinnissa hyödynnettiin Webropolin omia analyysityökaluja, Excel- ja SPSS-ohjelmistoa. Aineiston strukturoidut kysymykset analysoitiin määrällisesti tilastollisia menetelmiä hyödyntäen. Avoimen kysymyksen vastauksien analysointiin käytettiin laadullisen menetelmän sisällönanalyysia.
Tutkimustuloksien mukaan ei ole yhtä ainutta aineettoman palkitsemisen muotoa, joka motivoisi kaikkia vastaajia yhtä paljon. Tutkimustuloksissa hajontaa aiheuttivat eri vastaajien ominaisuudet eli työmotivaation kokeminen riippui yksilön omaisuuksista, ja siitä mikä yksilöä motivoi vastaajien kesken. Tutkimustulosten mukaan suurimmalle osalle vastaajista aineettomalla palkitsemisella on vaikutusta työmotivaatioon ja suurin osa koki sen työmotivaatiota lisäävän työmotivaatiota. Noin 52 % vastaajista piti kuitenkin aineellista palkitsemista motivoivimpana. Työsuhteen pysyvyyttä ja työajan järjestelyt pidettiin kaikkien vastaajien vastaustuloksia tarkasteltaessa motivoivimpana aineettoman palkitsemisen muotona.
Laadullisesti analysoidusta aineistossa useimmin esille nousi aineettoman palkitsemisen muotona arvostus ja palaute, mutta myös muut aineettoman palkitsemisen muodot. Laadullisessa aineistossa vastaajat nostivat esille ajatustensa ja kokemustensa perusteella henkilökohtaisia mieltymyksiään aineettoman palkitsemisen muotojen tärkeydestä, aineettoman ja aineelliseen palkitsemiseen suhtautumisen näkökulmia ja aineettoman palkitsemisen tuomia positiivisia vaikutuksia ja sen puuttumiseen liittyviä negatiivisia vaikutuksia työmotivaatioon.