Vähähiilisen korjausrakentamisen kehittäminen tarkastuspalveluiden prosessissa

Abstract

Ilmastonmuutoksen hillitseminen edellyttää laajoja päästövähennystarpeita. Tiedossa on, että rakennettu ympäristö on merkittävä päästöjen aiheuttaja ja tämän takia toimenpiteitä kohdistetaan voimakkaasti rakentamiseen sekä kiinteistöjen ylläpitoon. Kestävän kehityksen mukaista kiinteistönpitoa sekä rakentamista tulee kehittää tulevaisuudessa yhä enemmän. Tarvittaviin päästövähennyksiin pääseminen edellyttää laajoja toimia. Huomiota tulee kiinnittää myös kiinteistön käytön ja elinkaaren aikaisiin päästöihin. Olemassa olevan rakennuskannan toimiva ylläpitäminen sekä vähähiilisyyden parantamisen huomioiminen saneerausten yhteydessä ovat tärkeä osa kestävää rakentamista ja sen kehittämistä. Ympäristön kannalta on tärkeää, että olemassa oleva rakennuskanta kestää tavoitellun käyttöiän. Tämän mahdollistaa onnistunut kunnossapito, joka toteutetaan suunnitelmallisesti. Kiinteistöön suoritettavilla tarkastuksilla voidaan selvittää rakennusten sen hetkinen kunto ja kunnostustarpeet, mutta lisäksi myös suunnitella ylläpitoa pidemmälle. Kuntoarvion avulla mahdollistetaan suunnitelmallinen kunnossapito, joka huomioi kiinteistön eri osa-alueet.

Kuntoarvioraporttiin sisältyvään kunnossapitosuunnitelmaan on kirjattu kiinteistön tarpeelliset kunnossapitotyöt seuraavalle kymmenelle vuodelle. Suunnitellut korjaustoimenpiteet olisi usein mahdollista toteuttaa vähähiilisemmin. Kuitenkin esimerkiksi taloyhtiöiden sisällä mielipiteet ja aiempi kokemus sekä tieto vaihtelevat suuresti. Tästä syystä pääpaino on informaation jakamisella tilaajan tarpeet huomioiden. Vähähiilisyyden parannustoimenpiteiden esille tuonti ja niiden liittäminen osaksi suunnitelmallista kunnossapitoa ovat keinoja auttaa kiinteistönomistajia kohti vastuullista ajattelutapaa. On myös huomioitava, että vaikka kuntoarvioraporttiin ei sisällytetä vähähiilisyyttä parantavia toimenpiteitä, on kuntoarvion toteutettava niin, että raportti on mahdollisimman tehokkaasti hyödynnettävissä muiden tarkasteluiden apuna ja sitä kautta mahdollisesti osana vähähiilisyyden kehittämistä.

Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena, tutkimusmenetelmänä hyödynnettiin laadullista tutkimusta. Tutkimuksen teoriaosuus koostettiin pääosin ajankohtaisista julkaisuista, ohjeista ja lainsäädännöstä. Tutkimusaineisto kerättiin asiantuntijoita haastattelemalla teemahaastattelu-menetelmän avulla.