Tehokkuus ja laatu Ulosottolaitoksen perustäytäntöönpanon yksikössä: toiminnan tehostamista laatu säilyttäen
Peltonen, Maikki (2023)
Peltonen, Maikki
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052413580
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052413580
Tiivistelmä
Ulosottolaitoksen organisaatiouudistuksessa joulukuussa 2020 ulosoton täytäntöönpanotehtävät jaettiin uudella tavalla asian laadun ja vaativuuden mukaan perustäytäntöönpanon, laajan täytäntöönpanon ja erityistäytäntöönpanon yksiköihin. Uudistuksen tavoitteena oli tehostaa toimintaa käsittelemällä yksinkertaisemmat maksuvelvoitteen täytäntöönpanoasiat nopeammassa sekä kevyemmässä menettelyssä perustäytäntöönpanossa ja vapauttaa enemmän työaikaa vaativampien asioiden käsittelyyn muissa yksiköissä.
Opinnäytetyössä selvitettiin, mitä ulosottomenettelyn tehokkuudella tarkoitetaan perustäytäntöönpanon yksikössä. Laadusta ei voida tinkiä tehokkuuden hinnalla, joten työssä pyrittiin selvittämään, onko toimintaa onnistuttu tehostamaan laatu säilyttäen.
Tutkimusmenetelmänä oli tutkimuksellinen kehittämistyö eli pääpaino oli työelämän kehittämisessä, jota tehtiin tutkivalla otteella. Tehokkuutta, laatua ja niiden kehittämistä tutkittiin Ulosottolaitoksen laatuhankkeen perustäytäntöönpanoyksikölle osoittaman lausumapyynnön vastauksia avaamalla ja analysoimalla käyttäen laadullisen sisällönanalyysin menetelmiä. Tehokkuuden ja laadun arvioinnin tukena käytettiin eduskunnalle annettua arviota Ulosottolaitoksen toiminnan tähänastisesta onnistumisesta, eduskunnan vastauksena antamaa omaa arviotaan asiasta, tilasto- ja raportointitietoja sekä muutoksenhaku- ja kanteluratkaisuja.
Loppupäätelmänä syntyi tilannekatsaus perustäytäntöönpanoyksikön tähänastisesta onnistumisesta tehtävässään. Varsinaista onnistumista tehokkuuden osalta ei voitu vielä tässä vaiheessa täysipainoisesti arvioida, sillä yksikön henkilöstöresurssit eivät ole vielä kertaakaan olleet täydet sen olemassaolon aikana. Perustäytäntöönpanon tehokkuuden ja laadun suurimmaksi haasteeksi osoittautuivat puutteelliset resurssit, kiire ja suuri työmäärä sekä yksiköiden välisten työtehtävärajapintojen epäselvyys. Laadullisesti perustäytäntöönpanon voidaan katsoa onnistuneen, sillä valtakunnallisen yksikön ohjeistukset, koulutukset ja yhteisöllinen tiimityöskentelytapa tukevat yhdenmukaista ja yhdenvertaista asioiden käsittelyä. Laadullista seurantaa voitaisiin kuitenkin tehdä enemmän ja muillakin keinoin kuin vain muutoksenhaku- ja kanteluratkaisuja seuraamalla.
Opinnäytetyössä selvitettiin, mitä ulosottomenettelyn tehokkuudella tarkoitetaan perustäytäntöönpanon yksikössä. Laadusta ei voida tinkiä tehokkuuden hinnalla, joten työssä pyrittiin selvittämään, onko toimintaa onnistuttu tehostamaan laatu säilyttäen.
Tutkimusmenetelmänä oli tutkimuksellinen kehittämistyö eli pääpaino oli työelämän kehittämisessä, jota tehtiin tutkivalla otteella. Tehokkuutta, laatua ja niiden kehittämistä tutkittiin Ulosottolaitoksen laatuhankkeen perustäytäntöönpanoyksikölle osoittaman lausumapyynnön vastauksia avaamalla ja analysoimalla käyttäen laadullisen sisällönanalyysin menetelmiä. Tehokkuuden ja laadun arvioinnin tukena käytettiin eduskunnalle annettua arviota Ulosottolaitoksen toiminnan tähänastisesta onnistumisesta, eduskunnan vastauksena antamaa omaa arviotaan asiasta, tilasto- ja raportointitietoja sekä muutoksenhaku- ja kanteluratkaisuja.
Loppupäätelmänä syntyi tilannekatsaus perustäytäntöönpanoyksikön tähänastisesta onnistumisesta tehtävässään. Varsinaista onnistumista tehokkuuden osalta ei voitu vielä tässä vaiheessa täysipainoisesti arvioida, sillä yksikön henkilöstöresurssit eivät ole vielä kertaakaan olleet täydet sen olemassaolon aikana. Perustäytäntöönpanon tehokkuuden ja laadun suurimmaksi haasteeksi osoittautuivat puutteelliset resurssit, kiire ja suuri työmäärä sekä yksiköiden välisten työtehtävärajapintojen epäselvyys. Laadullisesti perustäytäntöönpanon voidaan katsoa onnistuneen, sillä valtakunnallisen yksikön ohjeistukset, koulutukset ja yhteisöllinen tiimityöskentelytapa tukevat yhdenmukaista ja yhdenvertaista asioiden käsittelyä. Laadullista seurantaa voitaisiin kuitenkin tehdä enemmän ja muillakin keinoin kuin vain muutoksenhaku- ja kanteluratkaisuja seuraamalla.