Kiinteistönhuollon vaikutusmahdollisuudet kiinteistön energiansäästössä

Abstract

Maailmanlaajuisen energiakriisin innoittamana monet kiinteistöjen omistajatahot alkoivat tehdä intensiivisesti energiansäästötoimenpiteitä. Nämä toimet täytyi saada aikaiseksi erittäin nopealla aikataululla, mutta kuitenkaan vaarantamatta käyttäjien ja rakenteiden terveyttä.

Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää ne nopeat energiansäästötoimet, joilla saataisiin nopeasti merkittäviä energiansäästöjä aikaiseksi. Opinnäytetyössä selvitettiin myös ne asetukset ja ohjeet, jotka ohjaavat toimenpiteiden tuomia olosuhteita.

Käytännön energiansäästötoimenpiteiden pohjatieto määriteltiin kirjallisten lähteiden ja asiantuntijoiden avulla. Laitteiden toimivuuden, huollon ja olosuhteiden merkitykset energiansäästötoimenpiteisiin selvitettiin kirjallisuuden ja käytännön kokemuksen avulla.

Toimenpiteiden tulokset nähtiin energianseurantapalveluiden kautta ja toimenpiteiden energiansäästöjä ja kiinteistöjen olosuhteita seurattiin aktiivisesti. Työn kohteena oleviin kiinteistöihin tehdyt nopeat energiansäästötoimenpiteet tuottivat merkittävät energiansäästöt, olosuhteista kuitenkaan tinkimättä. Suurimmat energiansäästöt saatiin sammuttamalla ilmanvaihto käytönajan ulkopuolella. Käyttötilojen lämpötilat alennettiin sisäilmastoluokituksen S2 alarajalle, eli 20,5 asteeseen. Valaistuksen osalta säästöt saatiin aikaan asettamalla valojen päälläoloajat vastaamaan kiinteistön käyttöä. Käyttösähkön osalta säästötoimet toteutettiin käyttäjiä opastamalla.

Inspired by the global energy crisis, many property owners began implementing intensive energy-saving measures. These actions had to be executed on a fast schedule while ensuring the health and safety of users and the structures.

The objective of the thesis was to propose measures for rapid energy savings, aiming to achieve immediate reductions in energy consumption. The thesis also addressed the regulations and guidelines governing the situation resulting from these actions.

The fundamental information regarding the energy-saving measures used was derived from written sources and expert consultations. The importance of equipment functionality, maintenance, and conditions in relation to energy-saving measures was elucidated through literature review and practical experience.

The results of the measures were assessed using energy monitoring services, effectively tracking the energy savings and property conditions. By implementing swift energy-saving measures in the targeted properties, the final energy savings were determined by the prevailing conditions. The most substantial energy savings were achieved by deactivating ventilation during periods of non-use. Operating room temperatures were lowered to 20.5 degrees Celsius, which corresponds to the lower limit of the indoor climate classification S2. Regarding lighting, savings were attained by adjusting the operating hours of lights to align with the property's usage patterns. As for utility electricity, saving measures were implemented through user guidance.