Työ- ja ihmiskaupparikosten tutkinta ja tutkintaprosessi Lounais-Suomen poliisilaitoksessa

Abstract

Tutkimusaiheena oli tutkia työrikoksia, analysoida työrikosten tutkintaan liittyviä lakeja ja käydä läpi rikostutkinnan prosessia. Tutkimus on tehty ensisijaisesti Lounais-Suomen poliisin rikostutkinnan tarpeisiin.

Tutkimuksen tarkoitus oli perehtyä työrikoksiin ja erityisesti työsyrjinnän ja kiskonnan tapaisen työsyrjinnän rajanvetoon ja käydä läpi tärkeimpiä lakeja, jotka täytyy huomioida rikostutkintaa tehtäessä. Samalla oli tarkoitus tunnistaa edellä mainittujen rikosten tunnistamiseen liittyviä ongelmia, sekä analysoida tutkintaprosessia ja siinä olevia haasteita Lounais-Suomen poliisilaitoksessa.

Opinnäytetyö tehtiin käyttäen laadullista menetelmää. Menetelmänä opinnäytetyössä on toimintatutkimus. Tarkoitus on tutkia ja kehittää työelämässä tapahtuvaa toimintaa ja saada aikaan muutos johonkin parempaan. Aineistona käytettiin ajantasaista lainsäädäntöä, lain valmisteluaineistoa, oikeuskirjallisuutta, Eduskunnan oikeusasiamiehen ja Apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja, sekä erilaisia julkaisuja.

Tutkimuksessa todettiin, että työ- ja ihmiskaupparikoksiin liittyy normaalia rikostutkintaa enemmän lainsäädäntöä ja ohjeistusta. Tutkintoihin liittyy myös paljon viranomaisyhteistyötä, jonka hallitseminen voi olla haastavaa. Peruskoulutuksen saanut poliisin rikostutkija ei välttämättä omaa riittäviä ammatillisia työkaluja näiden rikostutkintojen suorittamiseen. Tutkintatyötä tekevien tutkijoiden ja tutkinnanjohtajien kirjo poliisilaitoksen alueella on laaja ja osaamisen taso voi vaihdella. Tutkintaa tehdään myös monessa eri tutkintaryhmässä. Rikosten tunnistamiseen liittyy ongelmia koko tutkintaprosessin ajan. Tutkinta-ajat ovat työ- ja ihmiskaupparikoksissa yleensä pitkiä ja tutkittavien ilmoitusten rikosoikeudellinen vanhentuminen on yleinen ongelma. Rikostutkintoja varten on olemassa oikeanlaiset rakenteet prosessin asianmukaiseksi läpiviemiseksi, mutta käytännön toteutus ei toimi parhaalla mahdollisella tavalla.