Myöhäisleikki-ikäisen lapsen selviytymisvoimavarat vanhempien avioeron jälkeen : Kirjallisuuskatsaus

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata myöhäisleikki-ikäisen (3-6-vuotias) lapsen selviytymisvoimavaroja vanhempien avioeron jälkeen. Tavoitteena oli tuottaa tietoa myöhäisleikki-ikäisen lapsen selviytymisvoimavaroista vanhempien avioeron jälkeen.

Opinnäytetyössä tutkimuskysymyksinä olivat: Mitkä ovat myöhäisleikki-ikäisen lapsen selviytymisvoimavarat vanhempien avioeron jälkeen? Millaista on myöhäisleikki-ikäisen lapsen terveys vanhempien avioeron jälkeen? Millaista sosiaalista tukea myöhäisleikki-ikäinen lapsi saa vanhempien avioeron jälkeen? Opinnäytetyö tulee ensisijaisesti Seinäjoen peruspalvelujen sosiaali- ja terveystoimen käyttöön. Opinnäytetyön tietoa voi hyödyntää jokainen sairaanhoitaja, joka kohtaa lapsia tai työskentelee heidän kanssaan, työkentästä riippumatta.

Opinnäytetyön menetelmäksi valittiin kirjallisuuskatsaus. Kirjallisuusaineisto haettiin tutkimuskysymyksiin pohjautuvilla hakusanoilla tietokannoista sekä manuaalisesti. Käytetyt tietokannat olivat Plari ja Cinahl. Tutkimusaineisto koostui 10 tutkimuksesta.

Tulosten mukaan myöhäisleikki-ikäisen lapsen selviytymisvoimavarat vanhempien avioeron jälkeen koostuvat lapsen omista selviytymisvoimavaroista, perheen vuorovaikutuksesta sekä perheen sisäisistä ja ulkoisista selviytymisvoimavaroista. Vanhempien avioero vaikuttaa lapsen terveyteen positiivisesti tai negatiivisesti. Avioeron terveysvaikutukset korostuvat eniten lapsen psyykkisenä oirehtimisena. Myöhäisleikki-ikäisen lapsen saama sosiaalinen tuki vanhempien avioeron jälkeen rakentuu sosiaalisesta tuesta, konkreettisesta avusta sekä emotionaalisesta ja yhteiskunnallisesta tuesta.

Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää lasten parissa työskentelevissä organisaatioissa. Tuloksien avulla voidaan kehittää ennaltaehkäisevää työtä avioerolapsia kohdattaessa sekä jatkotutkimusaiheiksi.

The purpose of this dissertation was to describe preschool age (3-6 year-old) children's managing resources after the divorce of parents. The objective was to provide information about the preschool age children's managing resources after the divorce of parents.

The study questions in the dissertation were: What are the preschool age children's managing resources after the divorce of parents? What is the preschool age children's health like after the divorce of parents? What kind of social support does the preschool age child get after the divorce of parents? The dissertation will come into use of primarily social and health services which are part of the primary services provided by Seinäjoki municipality. Every nurse who meets children or works with them can utilize the information of the dissertation irrespective of the field of work.

The method used in the dissertation was chosen to be the literature review. It was collected from databases by using keywords based on the research questions. The databases used were Plari and Cinahl. The research material consisted of 10 studies.

According to the results, the preschool age children's managing resources after the divorce of parents consist of the child's own managing resources, the interaction of the family and internal and external managing resources of the family. The divorce of parents affects the child's health positively or negatively. The health benefits of the divorce are emphasized as mental wellbeing. The social support received by the preschool age child after the divorce of parents is based on social support, on concrete help and on emotional and social support.

The research results can be utilized in organizations which work with children for developing of preventive work when divorce children are met and as topics for further surveys.