Coachingin vaikutukset esihenkilöiden johtamistaitojen kehittymiseen Verohallinnossa
Lehtola-Lähdekorpi, Kati (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052514147
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052514147
Tiivistelmä
Coaching on otettu Verohallinnossa uutena kehittämismenetelmänä käyttöön vuonna 2021. Verohallintoon koulutettiin tuolloin oma sisäinen coach-verkosto, joka tarjoaa henkilöstölle coachausta. Tätä mahdollisuutta on tarjottu erityisesti uusille esihenkilöille. Verohallinnossa halutaan tukea esihenkilöitä heidän työssään ja edistää erityisesti valmentavan johtamistavan haltuunottoa. Tällä tutkimuksella haluttiin selvittää, kuinka coaching on tukenut esihenkilöiden osaamisen ja valmentavan johtamisen taitojen kehittymistä sekä minkälaista hyötyä esihenkilöt kokevat saaneensa coachingista. Muut coachingiin osallistuneet henkilöstöryhmät rajattiin tämän tutkimuksen ulkopuolelle.
Tutkimuksen tietoperusta muodostui työelämässä tapahtuvasta coachingista, sen eri toteuttamismuodoista ja käyttötavoista sekä sen suhteesta muihin organisaatioissa käytettäviin ohjausmuotoihin. Lisäksi tarkasteltiin esihenkilötaitojen kehittämistä sekä valmentavaa johtamista. Coachingia ja esihenkilötyötä käsiteltiin myös Verohallinnon kontekstissa.
Tutkimuksen lähestymistapa oli tapaustutkimus ja tutkimusote sekä määrällinen, että laadullinen, jolloin aineisto kerättiin ensin Webropol-kyselyn ja sen jälkeen etänä suoritettujen Teams-haastatteluiden avulla. Kyselyn tulokset analysoitiin kaikkien vastaajien osalta sekä vertaillen yksilö- ja ryhmäcoachattujen vastauksia. Haastattelut analysoitiin tutkimuskysymyksistä johdettujen tutkimusteemojen mukaan, minkä lisäksi analyysi sisälsi teemoja muista Verohallinnon coachingiin ja esihenkilötyöhön liittyvistä aiheista. Tutkimus ajoittui ajalle kesäkuu 2022 – toukokuu 2023.
Tutkimustulosten mukaan coaching vaikutti myönteisesti esihenkilöiden työssä kehittymiseen ja coachingista koettiin olevan hyötyä esihenkilöroolissa suoriutumisessa. Coaching toi varmuutta työn tekemiseen ja paransi muun muassa vuorovaikutustaitoja sekä palautteenantotaitoja. Coaching edisti myös esihenkilöiden omien vahvuuksien tunnistamista ja paransi heidän jaksamistaan työssä. Itsereflektion harjoittaminen nousi esiin selkeimpänä positiivisena vaikutuksena.
Tutkimustuloksiin perustuen coachingin toteuttamiseen liittyvinä kehittämisehdotuksina on esitetty etukäteistiedon tarjoamista osallistujille coachingista ja coacheista ennen ensimmäistä tapaamista, osallistujien profilointia sopivan coachin osoittamiseksi kullekin osallistujalle, ryhmäcoaching-tilaisuuksien järjestämistä yksiköittäin/toimipaikoittain, coachingista annettavan palautteenantokäytännön hienosäätöä sekä coachingin näkyvämpää markkinointia. Muita tutkimusaineistosta esiin nousseita kehittämisehdotuksia olivat esihenkilöille tarjottavien valmennusten lisääminen mielellään Verohallinnon ulkopuoleltakin hankittuna sekä erityisesti uusien esihenkilöiden vertaistukiverkostojen muodostumisen tukeminen.
Tutkimuksen tietoperusta muodostui työelämässä tapahtuvasta coachingista, sen eri toteuttamismuodoista ja käyttötavoista sekä sen suhteesta muihin organisaatioissa käytettäviin ohjausmuotoihin. Lisäksi tarkasteltiin esihenkilötaitojen kehittämistä sekä valmentavaa johtamista. Coachingia ja esihenkilötyötä käsiteltiin myös Verohallinnon kontekstissa.
Tutkimuksen lähestymistapa oli tapaustutkimus ja tutkimusote sekä määrällinen, että laadullinen, jolloin aineisto kerättiin ensin Webropol-kyselyn ja sen jälkeen etänä suoritettujen Teams-haastatteluiden avulla. Kyselyn tulokset analysoitiin kaikkien vastaajien osalta sekä vertaillen yksilö- ja ryhmäcoachattujen vastauksia. Haastattelut analysoitiin tutkimuskysymyksistä johdettujen tutkimusteemojen mukaan, minkä lisäksi analyysi sisälsi teemoja muista Verohallinnon coachingiin ja esihenkilötyöhön liittyvistä aiheista. Tutkimus ajoittui ajalle kesäkuu 2022 – toukokuu 2023.
Tutkimustulosten mukaan coaching vaikutti myönteisesti esihenkilöiden työssä kehittymiseen ja coachingista koettiin olevan hyötyä esihenkilöroolissa suoriutumisessa. Coaching toi varmuutta työn tekemiseen ja paransi muun muassa vuorovaikutustaitoja sekä palautteenantotaitoja. Coaching edisti myös esihenkilöiden omien vahvuuksien tunnistamista ja paransi heidän jaksamistaan työssä. Itsereflektion harjoittaminen nousi esiin selkeimpänä positiivisena vaikutuksena.
Tutkimustuloksiin perustuen coachingin toteuttamiseen liittyvinä kehittämisehdotuksina on esitetty etukäteistiedon tarjoamista osallistujille coachingista ja coacheista ennen ensimmäistä tapaamista, osallistujien profilointia sopivan coachin osoittamiseksi kullekin osallistujalle, ryhmäcoaching-tilaisuuksien järjestämistä yksiköittäin/toimipaikoittain, coachingista annettavan palautteenantokäytännön hienosäätöä sekä coachingin näkyvämpää markkinointia. Muita tutkimusaineistosta esiin nousseita kehittämisehdotuksia olivat esihenkilöille tarjottavien valmennusten lisääminen mielellään Verohallinnon ulkopuoleltakin hankittuna sekä erityisesti uusien esihenkilöiden vertaistukiverkostojen muodostumisen tukeminen.