Personcentrering i socialhandledning med unga vuxna med intellektuell funktionsnedsättning

Abstract

Bakgrund: Personer med intellektuell funktionsnedsättning är en av den största enskilda funktionsnedsättningsgrupp och utmaningar i vuxenblivande är vanligt. Stödet för unga vuxna med intellektuell funktionsnedsättning handlar om att stöda till delaktighet, rättvisa och jämlika villkor. Inom socialhandledning finns det en stark satsning på dessa element och senaste tiden har personcentrerat arbetssätt betonats. Syfte med detta arbete var att identifiera hur personcentrering förverkligas i socialhandledning med personer med intellektuell funktionsnedsättning för att kunna bidra till utvecklingen av goda arbetssätt för personer med intellektuell funktionsnedsättning. Studien avgränsas till professionellas perspektiv samt brytningsskedet mellan ung och vuxen för personer med måttlig-lindrig intellektuell funktionsnedsättning. Frågeställningarna för studien var: Vilka element från personcentrering finns närvarande i socialhandledningen för personer med intellektuell funktionsnedsättning? Hur anser professionella i socialhandledning att personcentrering förverkligas i praktiken med personer med intellektuell funktionsnedsättning? Metod: Studien gjordes som en fokusgruppintervju med en semistrukturerad intervjuguide. I studien deltog 5 habiliteringshandledare från Kårkulla samkommun. Som analysmetod användes kvalitativ innehållsanalys med induktiv ansats. Resultat: Innehållsanalysen resulterade i två teman och fyra kategorier. De två teman var följande: Med känslighet till flexibla lösningar och att inte låta resurser och omedvetenhet begränsa. Resultaten belyser hur personcentrerat arbetssätt förverkligas i socialhandledning med personer med intellektuell funktionsnedsättning. Utgående från denna studie kan man vidare utveckla personcentrerat arbetssätt i soci-alhandledning för unga vuxna med intellektuell funktionsnedsättning. Denna studie tillsammans med tidigare forskning och litteratur påvisar att socialhandledning och personcentrerat arbetssätt har en plats i framtidens funktionshinderservice.

Tausta: Kehitysvammaiset ovat yksi suurimmista yksittäisistä vammaisryhmistä ja aikuisiän haasteet ovat yleisiä. Kehitysvammaisten nuorten tuesta on kyse osallistumisen, oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon tukemisesta. Sosiaaliohjauksessa näihin elementteihin on vahva panostus ja viime aikoina on korostettu yksilökeskeinen työote. Tarkoitus: Tutkimuksen tarkoitus oli tunnistaa kuinka yksilökeskeinen työote toteutetaan sosi-aaliohjauksessa kehitysvammaisten kanssa, jotta voidaan kehittää hyviä työskentelytapoja kehitysvammaisille. Tutkimus rajoittui ammattilaisten näkökulmaan ja keskivaikean tai lievän kehitysvammaisten siirtymävaiheeseen nuoruudesta aikuisuuteen. Tutkimuksen kysymykset olivat: Mitä yksilökeskeisen työotteen elementit ovat läsnä sosiaaliohjauksessa kehitysvammaisten kanssa? Miten sosiaaliohjauksen ammattilaiset uskovat yksilökeskeisen työotteen käytännössä toteutuvan kehitysvammaisten kanssa? Menetelmä: Tutkimus toteutettiin fokusryhmähaastatteluna puolistrukturoidun haastatteluoppaan avulla. Tutkimukseen osallistui 5 kuntoutusohjaajaa Kårkullan kuntaryhmästä. Analyysimenetelmänä käytettiin laadullista sisältöanalyysiä induktiivisella lähestymistavalla. Tulokset: Sisältöanalyysin tuloksena oli kaksi teemaa ja neljä kategoriaa. Teemat olivat seuraavat: Herkkyydellä joustaviin ratkaisuihin sekä ei anneta resurssien sekä tietämättömyyden rajoittaa. Tulokset korostavat kuinka yksilökeskeinen työote toteutetaan sosiaaliohjauksessa kehitysvammaisten kanssa. Tämän tutkimuksen pohjalta voidaan kehittää yksilökeskeistä työotetta sosiaaliohjauksessa nuorille kehitysvammaisille. Tämä tutkimus yhdessä aiemman tutkimuksen ja kirjallisuuden kanssa osoittaa, että sosiaaliohjauksella sekä yksilökeskeisellä työskentelytavalla on paikkansa tulevaisuuden vammaispalvelussa.

Background: People with intellectual disability is one of the largest disability group and challenges in the transition stage to adulthood is common. The support to young adults with intellectual disability is about supporting participation, justice and achieving equality in society. In social guidance there is a strong focus on these elements and recently person-centeredness has been emphasized as a working method. The aim of this study was to identify how person-centeredness is realized in social guidance with people with intellectual disabilities to contribute to the development of good working methods for people with intellectual disability. The study was limited to the perspective of professionals and the transition stage between youth and adulthood for people with moderate-mild intellectual disability. The research questions where: Which elements from person-centeredness are present in social guidance for people with intellectual disabilities? How do professionals in social guidance believe that person-centeredness is realized in practice with people with intellectual disabilities? Method: The study was conducted as a focus group interview with a semi-structured interview guide. 5 rehabilitation counselors from Kårkulla joint municipality participated in the study. Qualitative content analysis with an inductive approach was used as the analysis method. Results: The analysis resulted in two themes and four categories. The two themes where the following: With sensitivity to flexible solutions and not letting resources and unawareness limit. The results highlight how person-centeredness is implemented in social guidance with people with intellectual disability. Based on this study further development can be made for person-centeredness in social guidance for young adults with intellectual disability. This study, together with previous research and literature, demonstrates that social guidance and person-centeredness have a place in the disability service of the future