Business Finlandin korona-ajan kehitysavustuksen ongelmat
Maukonen, Eero (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052514347
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052514347
Tiivistelmä
Koronapandemia aiheutti taloudellisen kriisin maailmassa, johon täytyi kehittää ratkaisuja. Euroopan unionin vastaus taloudelliseen kriisiin oli helpottaa valtiontukeen liittyviä säädöksiä. Valtiontuen kanavoimisen helpottuessa Suomessa yhdeksi päätekijöistä muodostui Business Finland.
Yritykset olivat taloudellisessa ahdingossa pandemian aiheuttaman liiketoiminnan hidastuessa tai jopa pysähtyessä. Yhdeksi alkuvaiheen valtiontuen tuki-instrumentiksi otettiin käyttöön Business Finlandin myöntämä kehitysavustus. Avustuksella pyrittiin helpottamaan yritysten ahdinkoa antamalla helpotettu mahdollisuus luoda uutta liiketoimintaa ja samalla pitää nykyinen liiketoiminta käynnissä.
Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää, miten kehitysavustus toimi tuki-instrumenttina vaikeassa tilanteessa oleville yrityksille. Tutkimusongelma opinnäytetyössä kiteytyy kehitysavustuksen rahoitusehtoihin suhteessa kassavajeesta kärsivien yritysten tarpeeseen. Tutkimus on siis rajattu koskemaan Business Finlandin kehitysavustusta.
Opinnäytetyön viitekehyksessä esitetään pandemiatilanne ja ratkaisun keskiössä olleet viranomaiset. Viitekehys esittelee kehitysavustuksen myöntämisiin johtaneet tekijät kappaleittain suuremmasta kokonaisuudesta aina avustuksen vaikutukseen asti.
Tutkimus toteutettiin laadullisen tutkimusmenetelmän kautta. Aineisto analyysiin kerättiin puolistrukturoitujen haastattelujen avulla. Tutkimukseen saatiin mukaan 4 eri yritystä osittain vaihtelevilta toimialoilta, jotka olivat vastaanottaneet kehitysavustusta erilaisiin projekteihin. Tutkimuksessa pyrittiin löytämään vastaus pääkysymykseen, oliko kehitysavustuksessa ongelmia vai oliko se kriisitilanteen edellyttämä valtiontukimuoto.
Tutkimuksesta saatujen tulosten mukaan kehitysavustus koettiin lopulta hyväksi, vaikka sitä ei oltukaan suunniteltu paikkaamaan operatiivisia kuluja ja avustus oli byrokraattisesti haastava. Tutkimuksen mukaan avustuksella saatiin paikattua hieman menetettyä liikevaihtoa, mutta suurempi arvo syntyi esimerkiksi taloudellisesti pidemmälle aikavälille, yrityksen operatiivisen toiminnan kehittämiselle ja henkilöstön ammattitaidolle.
Yritykset olivat taloudellisessa ahdingossa pandemian aiheuttaman liiketoiminnan hidastuessa tai jopa pysähtyessä. Yhdeksi alkuvaiheen valtiontuen tuki-instrumentiksi otettiin käyttöön Business Finlandin myöntämä kehitysavustus. Avustuksella pyrittiin helpottamaan yritysten ahdinkoa antamalla helpotettu mahdollisuus luoda uutta liiketoimintaa ja samalla pitää nykyinen liiketoiminta käynnissä.
Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää, miten kehitysavustus toimi tuki-instrumenttina vaikeassa tilanteessa oleville yrityksille. Tutkimusongelma opinnäytetyössä kiteytyy kehitysavustuksen rahoitusehtoihin suhteessa kassavajeesta kärsivien yritysten tarpeeseen. Tutkimus on siis rajattu koskemaan Business Finlandin kehitysavustusta.
Opinnäytetyön viitekehyksessä esitetään pandemiatilanne ja ratkaisun keskiössä olleet viranomaiset. Viitekehys esittelee kehitysavustuksen myöntämisiin johtaneet tekijät kappaleittain suuremmasta kokonaisuudesta aina avustuksen vaikutukseen asti.
Tutkimus toteutettiin laadullisen tutkimusmenetelmän kautta. Aineisto analyysiin kerättiin puolistrukturoitujen haastattelujen avulla. Tutkimukseen saatiin mukaan 4 eri yritystä osittain vaihtelevilta toimialoilta, jotka olivat vastaanottaneet kehitysavustusta erilaisiin projekteihin. Tutkimuksessa pyrittiin löytämään vastaus pääkysymykseen, oliko kehitysavustuksessa ongelmia vai oliko se kriisitilanteen edellyttämä valtiontukimuoto.
Tutkimuksesta saatujen tulosten mukaan kehitysavustus koettiin lopulta hyväksi, vaikka sitä ei oltukaan suunniteltu paikkaamaan operatiivisia kuluja ja avustus oli byrokraattisesti haastava. Tutkimuksen mukaan avustuksella saatiin paikattua hieman menetettyä liikevaihtoa, mutta suurempi arvo syntyi esimerkiksi taloudellisesti pidemmälle aikavälille, yrityksen operatiivisen toiminnan kehittämiselle ja henkilöstön ammattitaidolle.